Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku

050 342 6570info@mmclinic.fiVaraa aika

Kipu ja hermosto

Triggerpisteet ja hermoston herkistyminen: miksi kipu säteilee

Piirroksia päästä, niskasta, yläselästä, käsivarresta ja alaselästä, joihin on merkitty ristillä triggerpiste ja punaisella pisteistyksellä siitä säteilevän kivun alue.

Triggerpisteet ovat lihaksen tai lihaskalvon voimakkaasti ärtyneitä alueita, joissa hermopääte on ylivirittäytynyt. Yksinkertaisesti sanottuna ne ovat ärsyyntyneitä hermopäätteitä. Myofaskiaaliset (lihaksen ja lihaskalvon) triggerpisteet, lyhyesti TP:t, ovat yksi yleisimmistä akuutin ja kroonisen myoskeletaalisen kivun (tuki- ja liikuntaelimistön kivun) aiheuttajista. Silti ne jäävät usein huomioimatta. Triggerpisteiden oletetaan olevan mukana myös hermoston herkistymisessä (sentraalinen sensitisaatio).

Miksi triggerpisteet jäävät huomaamatta?

Potilaat voivat käydä läpi monia epäonnistuneita hoitoja ja saada useita eri diagnooseja, joilla oireita pyritään selittämään. TP:t ovat usein mukana sekundaarisina (toissijaisina) monissa muissa kehon ongelmissa, kuten:

  • nivelartroosissa (nivelrikossa)
  • erilaisissa nivelvammoissa
  • retkahdusvammoissa
  • viskeraalisissa (sisäelinperäisissä) toimintahäiriöissä
  • systeemisairauksissa.

Mitä triggerpisteet ovat?

Triggerpiste on luustolihaksen hypertonisen (ylijännittyneen) punoksen tai lihasfaskian sisäinen, voimakkaasti ärtynyt alue. Alueella sijaitsee sensomotorinen hermopääte, joka on ylivirittäytynyt ja ärsyyntynyt. Yksinkertaisuudessaan triggerpisteet ovat siis ärsyyntyneitä hermopäätteitä.

Kun triggerpistettä palpoidaan (tunnustellaan käsin), se on kivulias. Se voi aiheuttaa:

  • triggerpisteille tyypillistä säteilykipua
  • lihasjännitystä
  • vegetatiivisia reaktioita, kuten hikoilua, huimausta ja huonovointisuutta.

Miksi triggerpisteen kipu säteilee?

TP:iden tyypillisten säteilytuntemusten mekanismia selitetään mallilla, jossa jatkuvasti aktiiviset TP:t lähettävät keskushermostolle jatkuvia kipuimpulsseja. Näin ne voivat herkistää selkäytimen neuroneja ja supraspinaalisia rakenteita (selkäytimen yläpuolisia rakenteita). Tätä kutsutaan sentraaliseksi sensitisaatioksi. Rasittunut keskushermosto ei enää pysty paikantamaan kipuärsykkeen alkulähdettä tarkasti, vaan kipu saattaa heijastua laajemmalle alueelle.

Sentraalinen sensitisaatio eli keskushermoston herkistyminen

TP:iden aiheuttama sentraalinen sensitisaatio nostaa kipuherkkyyttä myös muiden lihasten triggerpisteissä. Esimerkiksi alemman lapalihaksen TP:iden on todettu nostavan saman puolen ranteen ojentajalihaksen TP:n elektromyografista eli EMG-aktiivisuutta (lihaksen sähköistä aktiivisuutta).

Vaikka TP:t voivat aiheuttaa sensitisaatiota, myös sensitisaatio voi aiheuttaa triggerpisteitä. Sensitisaatioon voivat vaikuttaa lisäksi monet muut tekijät, kuten:

  • laskenut inhibitorinen (estävä) mekanismi
  • sympaattisen hermoston yliaktiivisuus
  • neuropaattiset (hermoperäiset) ongelmat.

Tutkimuksissa sympaattisen hermoston (stressihermosto) aktiivisuuden lisääminen on nostanut TP:iden EMG-aktiivisuutta. Sympaattisen tonuksen (perusvireen) laskeminen taas on vähentänyt TP:iden kipupaineen herkkyyttä. Kun hoidettavalla ilmenee sensitisaatiota, oireiden lievittäminen vaatii usein useampia hoitokertoja. Keskushermoston osuutta pitkittyneessä kivussa käsittelemme laajemmin sarjassa toiminnallinen neurologia pitkäaikaisen kivun hoidossa.

Triggerpisteet ja aivot

TP:t aktivoivat myös aivojen limbistä kerrosta ja etenkin hippokampusta. Kohonnut aktiivisuus näillä aivoalueilla on tyypillistä kroonisessa kivussa. Hippokampus on keskeisessä roolissa spatiaalisessa muistissa (paikkamuistissa), mutta se säätelee myös hypotalamuksen kortisolin (stressihormoni) tuotantoa.

Perifeerinen sensitisaatio eli ääreiskudoksen herkistyminen

Ärsyyntyneen TP:n alueella vallitsee metabolinen (aineenvaihdunnallinen) häiriö, jossa kudoksella on hapen ja energian puute. Alueella on myös poikkeuksellisen paljon tulehdusaineita, kuten:

  • histamiinia
  • kalsitoniinigeeniin liittyvää peptidiä
  • bradykiniiniä
  • serotoniinia
  • prostaglandiinia.

Kiristyneessä lihaskudoksessa kapillaariverisuonet (hiussuonet) joutuvat puristuksiin. Sen seurauksena kudokseen muodostuu iskemiaa (paikallista verettömyyttä) ja hapenpuutetta. Ne puolestaan lisäävät tulehdusaineita ja kipuhermopäätteiden aktivaatiota. Triggerpisteiden yhteyttä hermoston tulehdusprosesseihin jatkamme artikkelissa uni, stressi, immuniteetti ja kipu.

Segmentaalinen fasilitaatio: kun selkäydinsegmentti herkistyy

Esimerkki: loukkaat olkapääsi kaatuessasi. Akuutin kivun vaiheessa kipuhermopäätteet ovat aktivoituneet. Ne lähettävät selkäydinsegmentin (sivukonttori) kautta aivoille (pääkonttori) signaaleja kudoksessa tapahtuneesta vauriosta, ja koet kipua. Normaalisti kudoksen paranemisen jälkeen selkäytimen reaktioalueet rauhoittuvat ja kipu hellittää.

Selkäydinsegmentissä voi kuitenkin syntyä toimintahäiriöitä. Näin käy etenkin, jos segmentin takasarven interneuronit (välineuronit eli portsarit) ovat rasittuneet jatkuvasta ärsytyksestä. Silloin portsarit päästävät liiallisen ärsyketulvan pääkonttoriin (sentraalinen sensitisaatio).

Kohonnut sympaattisen hermoston aktivaatio voi jäädä ylläpitämään kipua etenkin faskioissa ja lihaksissa, vaikka se ei olisi tarpeellista. Tämä liiallinen ja pitkittynyt aktiivisuus näkyy myofaskiaalisten kudosten jännityksenä ja triggerpisteinä. Kipuaktiivisuus jää triggerpisteeseen ikään kuin muistiin, ellei sitä hoideta.

Miksi triggerpisteet liittyvät sisäelinten oireisiin?

Selkäytimen segmentti huolehtii aina omalta osaltaan ihotunnosta, syvätunnosta, lihaksista ja sisäelimistä. Tämä edistää kehon itseparantamiskykyä. Yllä oleva esimerkki selittää, miksi triggerpisteitä voidaan tavata myös sisäelinongelmissa ja päinvastoin. Esimerkiksi suolistoperäinen ärsytys tai voimakkaat kuukautisoireet voivat aktivoida vatsalihasten triggerpisteitä.

Tätä ilmiötä selitetään nimenomaan somatoviskeraalisen refleksin kautta. Somatoviskeraalinen heijaste perustuu siihen, että oireilevan rakenteen toimintahäiriö aktivoi kipuhermopäätteitä. Ne herkistävät kyseisen segmentin ja alentavat sen ärsytyskynnystä. Sensitisaatio lisää sympaattisen hermoston aktivaatiota selkäydintasolla. Se vaikuttaa niiden sisäelinten ja lihasten toimintaan, jotka saavat hermotuksensa samalta tasolta.

Triggerpisteet ja faskia

Uusimpien faskiatutkimusten mukaan TP:t ovat nimenomaan faskiaalisia ”motorisia keskuksia”. Näissä pisteissä niveltä liikuttavien lihasten faskiakudokset yhdistyvät voimavektoreiden suuntaisesti. Pisteet siis säätelevät lihasten välistä synkronaatiota (tahdistusta), jotta liikkeistä tulisi hallittuja ja harmonisia. Häiriöt näissä pisteissä aiheuttavat moninaisia ongelmia sekä mekaanisella että neurologisella tasolla.

Mikä aktivoi triggerpisteitä?

Triggerpisteiden aktivaation aiheuttajia ovat:

  • huono taparyhti
  • huono työasento istuen tai seisten
  • akuutti lihasten kuormitus
  • jatkuva ylikuormitus
  • suora trauma
  • artriittiset nivelet
  • psyykkinen stressi
  • B-vitamiinin puutos
  • elektrolyyttien tasapainohäiriöt
  • kihti
  • anemia
  • krooniset tulehdukset
  • heikentynyt immuunijärjestelmä
  • sisäelinsairaus.

Millaisia oireita triggerpisteet aiheuttavat?

Triggerpisteiden aiheuttamia oireita ovat:

  • lihaskipu
  • nivelkipu
  • säteilevä kipu
  • päänsärky
  • jäykkyys
  • heikentynyt koordinaatio
  • vähentynyt lihasvoima
  • huimaus
  • huonovointisuus
  • ahdistuneisuus.

Milloin vastaanotolle

Jos lihaskipu, säteilevä kipu tai toistuva lihasjumi ei hellitä, varaa aika osteopaatille, naprapaatille tai fysioterapeutille. Ensimmäinen käynti sisältää haastattelun, kliinisen tutkimuksen, konsultaation ja hoidon. Triggerpisteiden käsittely kuuluu osteopatian ja naprapatian manuaaliseen terapiaan. Kuivaneulausta eli dry needlingiä käytetään osana fysioterapiaa, osteopatiaa ja naprapatiaa. Siihen ei voi varata aikaa suoraan, koska tarve perustuu aina ammattilaisen arvioon. Hieronnan vaikutuksista triggerpisteisiin kerromme artikkelissa hieronnan paikalliset kudosreaktiot, ja hieronta-ajan voit varata suoraan.

Jos vaivasi on jatkunut yli 3 kuukautta tai tulet ensimmäistä kertaa, suosittelemme pidempää aikaa (60–75 min). Ota mukaan mahdolliset röntgen- tai magneettikuvat ja lausunnot. Varaa aika ajanvarauksesta ja katso hinnat hinnastosta.

Usein kysyttyä

Mitä triggerpisteet ovat?

Triggerpisteet ovat luustolihaksen tai lihasfaskian voimakkaasti ärtyneitä alueita, joissa on ylivirittäytynyt hermopääte. Yksinkertaisesti sanottuna ne ovat ärsyyntyneitä hermopäätteitä.

Miksi triggerpisteen kipu tuntuu muualla kuin itse pisteessä?

Jatkuvasti aktiiviset triggerpisteet voivat herkistää keskushermostoa. Rasittunut keskushermosto ei pysty paikantamaan kivun alkulähdettä tarkasti, joten kipu voi heijastua laajemmalle alueelle.

Mikä aktivoi triggerpisteitä?

Esimerkiksi huono taparyhti tai työasento, akuutti tai jatkuva lihasten ylikuormitus, suora trauma ja psyykkinen stressi. Taustalla voi olla myös esimerkiksi B-vitamiinin puutos, anemia tai sisäelinsairaus.

Miksi hoitokertoja tarvitaan joskus useita?

Kun hoidettavalla ilmenee sentraalista sensitisaatiota eli keskushermoston herkistymistä, oireiden lievittäminen vaatii usein useampia hoitokertoja.

Lähteet

  1. Latremoliere A., Woolf C. J. 2009. Central Sensitization: A Generator of Pain Hypersensitivity by Central Neural Plasticity. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2750819/
  2. Butler D., Moseley L. 2013. Explain pain. Noigroup Publications.
  3. Woolf C. J. 2011. Central sensitization: implications for the diagnosis and treatment of pain. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20961685
  4. Wallace D. J., Clauw D. J. 2005. Fibromyalgia and Other Central Pain Syndromes. https://books.google.fi/books/about/Fibromyalgia_and_Other_Central_Pain_Synd.html?id=YpHzvYwDKP0C&redir_esc=y
  5. Fernández-de-las-Peñas C., Dommerholt J. 2013. Trigger point dry needling: an evidenced and clinical-based approach. Elsevier Ltd.
  6. Hautala J., Ketola J. 2017. Selkäkipu ja mielen voima. Otava.
  7. Kalso E., Haanpää M., Vainio A. 2009. Kipu. Duodecim.
  8. Fleming K. C., Volcheck M. M. 2015. Central Sensitization Syndrome and the Initial Evaluation of a Patient with Fibromyalgia: A Review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4422459/
  9. Stecco L. 2004. Fascial manipulation for musculoskeletal pain. Piccin.
  10. Stecco L., Stecco C. 2009. Fascial manipulation practical part. Piccin.
  11. Yunus M. B. 2007. Fibromyalgia and overlapping disorders: the unifying concept of central sensitivity syndromes. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17350675
  12. Niel-Asher S. 2014. Lihasten ja faskioiden triggerpisteiden hoidon käsikirja. Medirehabook kustannus Oy.
  13. Goadsby P. J. 2012. Pathophysiology of migraine. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3444225/
  14. Noseda R., Burstein R. 2013. Migraine pathophysiology: anatomy of the trigeminovascular pathway and associated neurological symptoms, CSD, sensitization and modulation of pain. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3858400/
  15. Richter P., Hebgen E. 2010. Triggerpisteet ja lihastoimintaketjut osteopatiassa ja manuaalisessa terapiassa. VK-kustannus Oy.

Artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat voimakkaita, pahenevat tai pitkittyvät, hakeudu lääkäriin.

Palvelut

Näin voimme auttaa

Kuntoutus

Osteopatia

Osteopaatti Turun Verkahovissa: tutkimus, hoito ja harjoitteet selän, niskan ja raajojen vaivoihin.

Lue lisää

Blogi

Lue seuraavaksi

Kaikki artikkelit
Varaa aika