Hieronta ja palautuminen · Osa 3/3
Hieronnan vaikutus lihakseen ja faskiaan: paikalliset kudosreaktiot

Hieronnan vaikutus lihakseen ja faskiaan ei ole muovailua: emme ole muovailuvahaa. Manuaalisella terapialla näyttäisi kuitenkin olevan vaikutusta kudosopillisella (histologisella) ja neurofysiologisella tasolla. Tämä on sarjan viimeinen osa. Edellisessä osassa pohdin hieronnan hermostollisia ja psykologisia vaikutusmekanismeja, ja nyt tarkastelun kohteena ovat hieronnan paikalliset kudosreaktiot lihaksistossa.
Muokkaako hieronta lihasta, faskiaa ja jänteitä?
Yksi isoimmista myyteistä manuaaliterapian ympärillä on ollut ajatus suoranaisesta lihasten, faskian (lihaskalvon) ja jänteiden muokkaamisesta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, eikä se ole biologisesti järkevääkään. Emme ole muovailuvahaa. Manuaalisella terapialla näyttäisi silti olevan vaikutusta histologisella ja neurofysiologisella tasolla. Alla käyn läpi kolme mekanismia: myofibroblastit, hyaluronihapon ja triggerpisteet.
Mekanotransduktio ja myofibroblastien dynamiikka
Myofibroblastit ovat sidekudoksen soluja, jotka erittävät kollageenia (rakennusainetta) ja pystyvät myös tuottamaan lihaskudokselle supistusta. Ne ovat mukana esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa ja arpikudoksen rakentamisessa. Lisäksi ne lisäävät sitovuutta myofaskiaalisessa kudoksessa (lihaksessa ja faskiassa).
Terveessä kudoksessa myofibroblasteja ei juuri esiinny, mutta niistä voi tulla hallitseva solutyyppi akuuteissa ja kroonisissa tulehdustiloissa. Kroonisesta myofaskiaalisesta kivusta kärsivillä uskotaankin olevan enemmän myofibroblasteja syvässä faskiassa. (Micallef L. 2012; Schleip R. 2005)
Miten venytys vaikuttaa soluihin?
Mekaanisen ärsykkeen siirtymistä solutasolle biomekaaniseksi toiminnaksi kutsutaan mekanotransduktioksi. Fibroblastien (sidekudossolujen) on havaittu reagoivan venytykseen mekanotransduktion kautta. Solut kommunikoivat keskenään soluliitosten välityksellä, ja näin yhden fibroblastin saama ärsyke leviää muihin soluihin soluverkossa.
Venytyksen tuoma ärsyke vaikuttaa myofibroblastien aineenvaihduntaan, mikä vähentää fibroblastien aktiivisuutta ja kollageenin lisääntymistä (proliferaatiota). Manuaalisen käsittelyn vaikutus jäänee kuitenkin hyvin lyhytaikaiseksi, ja aktiivisella venyttelyllä saavutetaan todennäköisesti parempi vaste. (Langevin, 2005; Bouffard 2008)
Autonominen hermosto rentouttaa myofibroblastit
Autonomisen hermoston vaikutukset lienevät tehokkaampia myofibroblastien aktiivisuuden säätelyssä. Parasympaattisen hermoston (lepohermosto) aktiivisuus saa myofibroblastit rentoutumaan, mikä laskee lihasten ja sidekudosten jännitystä. Tämä voi olla yksi merkittävä hieronnan vaikutusmekanismi, jolla myofaskiaalinen kudos rentoutuu ja liikelaajuus paranee (Langevin, 2005). Mutta onko se enää paikallista kudosreaktiota vai hermostollista vastetta?
Säännöllisellä hieronnalla ja venyttämisellä voidaan jopa vähentää myofibroblastien määrää sidekudoksessa ja sitä kautta rajoittaa fibroottisen (arpimaisesti sidekudostuneen) kudoksen lisääntymistä (Bove GM, 2016; Berrueta L, 2016). Esimerkiksi palovamma-arpien manuaalisen käsittelyn hyödystä on olemassa lupaavaa näyttöä (Ault, et al. 2018).
Hyaluronihapon vaikutus myofaskiaan
Solujen ja säikeiden välinen tila on täynnä soluväliainetta. Soluväliaineet vastaavat kudosten homeostaasista (sisäisestä tasapainosta) ja viskoelastisuudesta, ja ne toimivat soluille tartuntapintana. Esimerkiksi solujen aineenvaihdunta tapahtuu soluväliaineen läpi.
Mitä viskositeetti tarkoittaa?
Viskositeetti tarkoittaa nesteen kykyä vastustaa virtaamista, eli käytännössä sitä, kuinka sitkeää ja paksua neste on. Esimerkiksi vedellä on pieni viskositeetti, kun taas juoksevan hunajan viskositeetti on huomattavasti suurempi. Viskoelastisuus puolestaan on viskositeetin ja elastisuuden välinen muuttuva suhde.
| Hunajan lämpötila | Viskositeetti | Notkeus |
|---|---|---|
| Laskee | Kasvaa | Vähenee |
| Nousee | Pienenee | Lisääntyy |
Hyaluronihappo on kudosten voiteluaine
Tuki- ja liikuntaelimistön merkittävin soluväliaine voi olla hyaluronihappo. Sitä on erityisen paljon löyhässä sidekudoksessa, esimerkiksi syvän faskian kerrosten välissä. Hyaluroni tukee kehon homeostaattista järjestelmää: se vaimentaa solujen lisääntymistä (proliferaatiota), uusien verisuonten muodostumista (angiogeneesiä) ja immuunivasteen syntymistä (immunogeneesiä). Lisäksi sillä on kyky vähentää kudoksista kivulle altistavien tulehdusaineiden ja neuropeptidien määrää (Matteini P. 2009).
Runsas hyaluronin määrä kudoksissa vähentää siis nivelten, jänteiden ja kaikkien pehmytkudosten tulehdusta. Hyaluronipistoksia käytetään esimerkiksi kortisonipistosten korvaavana hoitona (Harris JD. 2011; Wang CT. 2004; Miller JA. 1997).
Biomekaanisesta näkökulmasta hyaluronihappo on kuin voiteluaine, joka mahdollistaa kudosten välisen liukumisen vähentämällä kitkaa ja viskositeettia. Hyaluroni voikin olla pääainesosa, jonka vähäisyys tai densifikaatio (jähmettyminen) ärsyttää nosiseptoreita (kipua aistivia hermopäätteitä) ja aiheuttaa myofaskiaalista kipua. (Stecco C, 2011)
Liike notkistaa, liikkumattomuus jähmettää
Hyaluronin viskositeetti pienenee, mitä enemmän kudoksia liikutellaan ja venytetään (Piehl-Aulin K. 1991). Tämä selittyy osittain liike-energian tuottamalla lämpötilan nousulla kudoksessa. Hyaluronin on nimittäin päätelty muuttuvan geelimäisestä nestemäisempään olomuotoon noin 40 asteessa (Matteini P. 2009).
Liikkumattomuus taas lisää hyaluronin viskositeettia ja johtaa densifikaatioon, mikä vaikuttaa suoraan kudosten väliseen liukukykyyn (Fraser, 2003). Liikkumattomuuden lisäksi hyaluronin tuotantoa ja ominaisuuksia heikentävät (Zügel M et al. 2018):
- ikääntyminen
- matala-asteinen tulehdus
- ruokavalio
- stressi
- autoimmuuniset ongelmat
- kudosvauriot.
Kun hyaluroni normalisoituu, sidekudokset pääsevät liikkumaan vapaasti. Se voi olla yksi tekijä manuaaliterapian tuomassa kivunlievityksessä ja liikelaajuuden paranemisessa. Voimakkaan, täsmällisen hieronnan seurauksena hyaluronihapon koostumuksen uskotaan muuttuvan nestemäisemmäksi, mikä edistäisi sidekudosten liukukykyä (Roman M, 2013). Meillä faskiaa käsitellään osana hierontaa, ja siitä kerrotaan lisää faskiakäsittelyn palvelusivulla.
Miksi hierottu alue on arka muutaman päivän?
Soluväliaineen nestedynamiikan muutoksen hieronnan jälkeen voisi perustella autonomisen hermoston vaikutuksilla. Varsinaista liike-energialla (kitkahieronnalla) tuotettua lämpötilan nousua emme todennäköisesti saa syvässä kudoksessa aikaan merkittäviä määriä.
Voimakas hieronta voi kuitenkin lisätä hetkellisesti kudosten tulehdusvälittäjäaineiden määrää, mikä näkyy kudoksen lämpenemisenä ja punoituksena. Kudoksen hetkellisen tulehduksen (inflammaation) uskotaan lisäävän hyaluronihappoa, ja lämpötilan nousu puolestaan nesteyttäisi hyaluronin. Tulehdus selittäisi sen, miksi hierotut alueet ovat usein arkoja muutaman päivän ajan.
Hyaluronin uusiutumisaika on myös noin 2–3 vuorokautta (Fraser, 2003). Tämä voi selittää, miksi hieronnan vaikutus voidaan havaita etenkin muutaman päivän päästä hoidosta.
Triggerpisteiden aktiopotentiaalin ja inflammaation väheneminen
Aktiivisissa triggerpisteissä on havaittu korkeampi hermopäätteiden aktiopotentiaalinen jännite kuin latenteissa (piilevissä) triggerpisteissä. Korkeamman jännitteen on myös todettu olevan yhteydessä painesietokyvyn herkkyyteen (hyperalgesiaan) eli siihen, kuinka kivulias piste on painettaessa (Kuan et al. 2007). Triggerpisteiden ja hermoston herkistymisen yhteyttä käsittelen tarkemmin kirjoituksessa triggerpisteet ja hermoston herkistyminen.
Happivaje ja tulehdusaineet
Kohonneen jännitteen ja hyperalgesian voi selittää pisteiden alueen lihasjännitys, joka johtaa happi- ja energiakriisiin. Happivaje puolestaan vapauttaa suurempia määriä asetyylikoliinia (Bukharaeva et al. 2005) ja laskee kudoksen pH-arvoa. Matala pH-arvo voi vapauttaa hermopäätteissä useita hermovälittäjäaineita ja tulehdusaineita: CGRP:tä, substanssi P:tä, bradykiniiniä ja interleukiineja.
Lihaskudosnäytteiden avulla aktiivisista, kivuliaista triggerpisteistä on todettu kohonneita määriä näitä tulehdusaineita latentteihin, kivuttomiin pisteisiin verrattuna (Shah et al. 2005). Näiden välittäjäaineiden ja tulehdusaineiden tiedetään herkistävän kipua aistivia nosiseptoreita.
Mitä triggerpisteen käsittely tekee?
Triggerpisteiden painelun, hieronnan, neuloituksen tai puudutuksen tiedetään vähentävän triggerpisteen alueella aktiopotentiaalista jännitettä (Hong & Torigoe 1994; Chen et al. 2001). Niiden tiedetään vähentävän myös tulehdusainepitoisuuksia ja hyperalgesiaa (Shah et al. 2008).
Vaikutusten voidaan spekuloida johtuvan lisääntyneestä paikallisesta verenkierrosta ja hapensaannista tai autonomisen hermoston immunologisista vasteista, jotka muuttavat hermopäätteiden solukalvon histologisia ominaisuuksia. Tämä voi vähentää neuroimmunologista puolustusreaktiota ja rauhoittaa hermostoa.
Yhteenveto: hieronnan vaikutus lihakseen on lopulta hermoston säätelemä
Kun kaikki esitetyt teoriat vedetään yhteen, voidaan muodostaa hypoteettinen kokonaiskuva:
- Hieronta vähentää myofibroblastien jännitystä mekanotransduktion ja parasympaattisen hermoston aktivoinnin kautta.
- Tämä puolestaan laukaisee triggerpisteen ympärillä olevien sarkomeerien (lihassolun supistuvien perusyksiköiden) supistuksen.
- Kudosten rentoutuminen normalisoi mikroverenkierron, mikä lisää kudoksissa happea ja hyaluronihappoa.
- Tämä normalisoi kudoksen pH-tasapainon.
- Tulehdusaineiden määrä kudoksissa vähenee, ja lopulta hermopäätteiden herkistyminen ja yliaktivaatio rauhoittuvat ja kipu lievittyy.
Manuaalisella terapialla on siis myös kudosperäisiä vaikutuksia, mutta ne ovat melko epäselviä. Vaikutusten voidaan kuitenkin olettaa olevan solutasolla tapahtuvia immunologisia ja neurofysiologisia muutoksia. Tähänkin vaikuttavat autonomisen hermoston vasteet ulkoisesta aistiärsykkeestä eli kosketuksesta. Mihin siis vedetään kudosperäisen ja hermostollisen vaikutuksen raja, kun kaikki kudoksissa nähtävät histologiset muutokset ovat lopulta hermoston säätelemiä?
Manuaaliterapian vaikutuksista tiedetään edelleen hyvin vähän, ja lisää tutkimuksia kaivataan. Optimistisesti jäämme kuitenkin odottelemaan uusia innostavia teorioita, joita lähitulevaisuudessa on mahdollisesti luvassa. Hitaasti ja pikkuhiljaa myofaskiaalisen kivun palapelin palat alkavat löytää paikkansa. Sarjan alusta voit lukea, mitä hyötyä hieronnasta on tutkimusten mukaan.
Milloin vastaanotolle
Hierontaan voit tulla esimerkiksi kivun, kolotuksen tai jäykkyyden takia tai palautumaan treenistä. Faskiakäsittely tehdään meillä osana normaalia hierontaa, ja se maksaa hierontahinnaston mukaan, esimerkiksi 60 min 62 €. Kun varaat ajan verkossa, valitse faskiakäsittelyä tekevä henkilö.
Kuivaneulaukseen ei voi varata aikaa suoraan, vaan tarve perustuu ammattilaisen arvioon, ja hoito tehdään fysioterapeutin, osteopaatin tai naprapaatin vastaanoton osana. Varaa aika verkossa. Ajanvarauksissa ja peruutuksissa ole yhteydessä suoraan tekijään.
Usein kysyttyä
Muokkaako hieronta lihasta tai faskiaa?
Ei suoraan. Ajatus lihasten, faskian ja jänteiden muokkaamisesta on myytti. Hieronnalla näyttäisi kuitenkin olevan vaikutuksia histologisella ja neurofysiologisella tasolla.
Miksi hierottu kohta on arka muutaman päivän?
Voimakas hieronta voi lisätä hetkellisesti kudosten tulehdusvälittäjäaineita. Tämä hetkellinen tulehdus selittäisi, miksi hierotut alueet ovat usein arkoja muutaman päivän ajan.
Mitä hyaluronihappo tekee faskiassa?
Hyaluronihappo toimii kudosten voiteluaineena, joka mahdollistaa syvän faskian kerrosten liukumisen. Sen vähäisyys tai jähmettyminen voi ärsyttää kipua aistivia hermopäätteitä ja aiheuttaa myofaskiaalista kipua.
Miten triggerpisteen käsittely vaikuttaa?
Painelun, hieronnan, neuloituksen tai puudutuksen tiedetään vähentävän triggerpisteen alueella aktiopotentiaalista jännitettä, tulehdusainepitoisuuksia ja hyperalgesiaa.
Lähteet
- Ault et al. 2018. Scar massage for hypertrophic burns scarring: A systematic review. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0305417917302966
- Benjamin M. 2009. The fascia of the limbs and back: a review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2667913/
- Berrueta L. 2016. Stretching Impacts Inflammation Resolution in Connective Tissue. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26588184
- Bouffard N. 2008. Tissue Stretch Decreases Soluble TGF-β1 and Type-1 Procollagen in Mouse Subcutaneous Connective Tissue: Evidence From Ex Vivo and In Vivo Models. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3065715/
- Bove GM. 2016. Manual therapy as an effective treatment for fibrosis in a rat model of upper extremity overuse injury. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26810536
- Bukharaeva et al. 2005. Spontaneous quantal and non-quantal release of acetylcholine at mouse endplate during onset of hypoxia. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15826238
- Chen et al. 2001. Inhibitory effect of dry needling on the spontaneous electrical activity recorded from myofascial trigger spots of rabbit skeletal muscle. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11562554
- Fraser J. 2003. Hyaluronan: its nature, distribution, functions and turnover. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1046/j.1365‑2796.1997.00170.x
- Harris JD. 2011. Treatment of adhesive capsulitis with intra-articular hyaluronate: A systematic review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21897581
- Hong C.Z. 1994. Lidocaine injection versus dry needling to myofascial trigger point. The importance of the local twitch response. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8043247
- Hong & Torigoe. 1994. Electrophysiological Characteristics of Localized Twitch Responses in Responsive Taut Bands of Rabbit Skeletal Muscle Fibers. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1300/J094v02n02_03
- Kuan et al. 2007. The myofascial trigger point region: correlation between the degree of irritability and the prevalence of endplate noise. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17314703
- Langevin HM. 2005. Dynamic fibroblast cytoskeletal response to subcutaneous tissue stretch ex vivo and in vivo. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15496476
- Matteini P. 2009. Structural behavior of highly concentrated hyaluronan. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19358524
- Micallef L. 2012. The myofibroblast, multiple origins for major roles in normal and pathological tissue repair. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3368789/
- Miller JA. 1997. Efficacy of hyaluronic acid/nonsteroidal anti-inflammatory drug systems in preventing postsurgical tendon adhesions. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9086414
- Piehl-Aulin K. 1991. Hyaluronan in human skeletal muscle of lower extremity: concentration, distribution, and effect of exercise. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1778950
- Roman M. 2013. Mathematical analysis of the flow of hyaluronic acid around fascia during manual therapy motions. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23918911
- Schleip R. 2005. Passive muscle stiffness may be influenced by active contractility of intramuscular connective tissue. http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.495.6538&rep=rep1&type=pdf
- Shah JP, et al. 2005. An in-vivo microanalytical technique for measuring the local biochemical milieu of human skeletal muscle. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16037403
- Stecco C. 2011. Hyaluronan within fascia in the etiology of myofascial pain. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21964857
- Wang CT. 2004. Therapeutic effects of hyaluronic acid on osteoarthritis of the knee. A meta-analysis of randomized controlled trials. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14996880
- Yarnitsky D, 2010. Conditioned pain modulation (the diffuse noxious inhibitory control-like effect): its relevance for acute and chronic pain states. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20543676
- Zügel M et al. 2018. Fascial tissue research in sports medicine: from molecules to tissue adaptation, injury and diagnostics: consensus statement. https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/52/23/1497.full.pdf
Artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat voimakkaita, pahenevat tai pitkittyvät, hakeudu lääkäriin.



