Hieronta ja palautuminen · Osa 1/3
Mitä hyötyä hieronnasta on? Hieronnan hyödyt tutkimusten valossa

Hieronnan hyödyt ovat tutkimusten mukaan todellisia, mutta eri asioita kuin usein luullaan. Hieronnalla on kohtalaisen hyvää näyttöä kivun lievityksestä, unen laadun paranemisesta, verenpaineen laskusta ja ahdistuneisuuden lievittymisestä. Lihasta se ei sen sijaan muokkaa eikä se riko arpikudosta. Tämä on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Siinä käyn läpi, mitä tiede sanoo hieronnan hyödyistä ja mitkä yleiset väitteet eivät pidä paikkaansa.
Uskomuksia ja pseudotiedettä: totta vai puppua?
Hieronta on ikivanha hoitokeino, joka on yhä suosittu osana täydentävää lääketieteellistä hoitoa ja vaihtoehtoishoitoja. Hierontaan liittyy paljon uskomuksia ja niin sanottua pseudotiedettä, eivätkä kaikki väitteet pidä aivan paikkaansa. Niihin törmää yllättävän usein vieläkin, jopa hieronnan ammattilaisten suusta.
Yksi sanoo aukaisevansa tiukkoja lihaksia tai faskioita (lihaskalvoja). Toinen sanoo rikkovansa ”kiinnikkeitä”, kolmas laittavansa ”kuonat” liikkeelle ja neljäs parantavansa huonon ryhdin hieromalla. Totta vai puppua?
Tässä kirjoituksessa pohdin hieronnan hyötyjä tieteen valossa. Sarjan jatko-osissa tarkastelen tarkemmin hieronnan vaikutuksia hermoston ja kivun säätelyn tasolla sekä paikallisesti lihaksessa ja faskiassa. Pyrin olemaan kriittinen, vaikka olen entiseltä ammatiltani hieroja ja käytän tilanteesta riippuen edelleen hierontaa työssäni. Terveydenhuollon ammattilaisten on oltava itsekriittisiä ja kriittisiä myös toisiaan kohtaan. Näin voimme parantaa ammattitaitoamme ja kehittää työtämme.
Mitä tiede sanoo hieronnan vaikutuksista?
Hieronnan vaikuttavuutta on tutkittu monissa kiputiloissa ja sairauksissa. Osassa niistä on osoitettu vaihtelevan suuruisia suotuisia vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- synnytyksen jälkeinen masennus
- uniongelmat
- tietyt iho-ongelmat
- nivelkivut
- fibromyalgia
- verenpainetauti
- erilaiset autoimmuuniongelmat
- astma
- multippeliskleroosi.
Tutkimusten hierontaryhmät ovat kokeneet enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin kontrolli- tai vertailuryhmät. Tämä voi selittyä hieronnan ominaisuuksilla: hieronnassa painereseptoreita (paineen aistimiseen erikoistuneita hermopäätteitä) stimuloidaan enemmän, mikä lisää kehon vagaalista aktiivisuutta (vagushermon toimintaa).
Hieronnan vaikutuksia on tutkittu myös fysiologisesta ja biomekaanisesta näkökulmasta. Näiden vaikutusten näyttö on edelleen kiistanalaista, todennäköisesti huonolaatuisten tutkimusasetelmien ja huonosti vakioitujen tutkimusmenetelmien vuoksi.
Hieronta ei siis paranna mitään sairautta, mutta siitä voi olla hyvä apu tavanomaisen hoidon tukena monissa tilanteissa. Hierontaa suositaan yhä useammin lääketieteellisissä tilanteissa. Se korostaa, että tarvitsemme tiukempia tutkimuksia ja parempaa ymmärrystä hieronnan vaikutuksista. (Field, 2016)
Klassinen hieronta ja sen viisi perusotetta
Suurimmassa osassa hierontatutkimuksia kerrotaan käytetyn ”Swedish massagea”, jota Suomessa kutsutaan klassiseksi hieronnaksi. Klassisen hieronnan määritelmään kuuluu viisi perusotetta: sively, hankaus, pusertelu, taputtelu ja ravistelu. Sama määritelmä pätee Suomessa hieronnan perusteissa. Jokaisella otteella oletetaan olevan fysiologisesti erilainen vaikutus.
Miksi hierontaa on vaikea tutkia?
Hierontaotteiden ja -tyylien moninaisuus tekee hieronnan vaikutusten tutkimisesta hyvin haastavaa, ja tutkimusten tuloksissa on usein paljon ristiriitoja. Eri hierojat käyttävät eri tekniikoita, ja otteissa, nopeuksissa, voimakkuuksissa ja suunnissa voi olla merkittäviä eroja. Jotkut käyttävät rasvaa, jotkut luottavat kitkaan.
Näitä yksityiskohtia mainitaan tutkimuksissa harvoin. Tutkimusasetelmissa voi siis olla lukuisia muuttujia, jotka vaikuttavat tuloksiin. Kaikkia ihmisiä ei tietenkään voi hoitaa täsmälleen samanlaisella hieronnalla, kun puhutaan yksilöllisestä hoidosta. Hierontatutkimusten asetelmissa pitäisi kuitenkin noudattaa tarkempia standardeja, jotta tutkimuksista saataisiin laadukkaampia ja tuloksista täsmällisempiä.
Tutkittu tieto ja kokemus yhdessä
Toisaalta klinikkatyössä ei voi tukeutua pelkästään tutkimustuloksiin perustuvaan hoitoon. Jos käyttäisimme vain menetelmiä, jotka on tutkimuksissa todettu erinomaisiksi, meille ei jäisi paljoakaan työkaluja asiakkaiden ongelmien hoitoon.
Ilman kokemukseen pohjautuvaa asiantuntemusta edes tutkitusti erinomaiset hoitomenetelmät eivät välttämättä toimisi. Parhaatkaan menetelmät eivät aina sovi yksilön tarpeisiin, tai ne ovat muuten sopimattomia tilanteeseen. Tutkittu tieto ohjaa ammattilaista oikeaan suuntaan ja antaa neuvoja, mutta se ei koskaan korvaa ammattilaisen kokemuspohjaista tietoa. (Sackett D, 1996)
Hyvä ja toimiva klinikkatyö muodostuu siis kolmesta osasta:
- sen hetken parhaasta tutkitusta tiedosta
- ammattilaisen kokemuksesta ja empiirisistä havainnoista
- hoidettavan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta.
Mitä näyttöön perustuvaa hyötyä hieronnasta on?
Hieronta lievittää kipua ja rentouttaa
Sairaalapotilaiden suurimmat haasteet kuntoutuksessa ovat jännittyneisyys, stressi, kipu ja ahdistus. Siksi sairaala on erittäin hyvä tutkimusympäristö hieronnalle.
Rose Adamsin (2010) tutkimuksessa mitattiin sairaalapotilaiden kipua, psyykkistä hyvinvointia, rentoutumista ja unen laatua. Potilaat saivat kerran tai useammin noin 30 min kestävän hieronnan. Hierontojen määrä riippui siitä, kuinka kauan potilas oli sairaalassa. Ennen hierontaa potilaiden kivun keskiarvo oli 5,18 VAS-asteikolla (visuaalinen analogiasteikko). Hierontojen jälkeen keskiarvo oli 2,33.
Tutkimus osoitti, että hierontaterapia vaikutti myönteisesti akuuttihoidossa olevien potilaiden kykyyn käsitellä fyysisiä ja psyykkisiä haasteita. Hieronta ei vaikuttanut pelkästään kipuun, vaan myös emotionaaliseen hyvään oloon, rentoutumiseen ja uneen. Tällä monitahoisella (multimodaalisella) vaikutuksella oli myönteinen vaikutus potilaan koko paranemisprosessiin.
Hieronnan aikaansaama koko kehon rentoutuminen (relaksaatio) vähentää kehon psykofyysisiä stressireaktioita. Sitä voidaan mitata esimerkiksi näin:
- verenpaine ja syke laskevat
- hapenkulutus vähenee
- lihasjännitys laskee
- kortisoli- ja noradrenaliinitasot laskevat (Moyer CA, 2004).
Kortisolin lasku hieronnan vaikutuksesta on kuitenkin kiistanalainen (Moyer CA, 2011). Rentoutuminen sallii parasympaattisen hermoston (lepohermosto) aktivoitua tehokkaammin, ja sitä kautta keho saa mahdollisuuden levätä ja voimaantua. Nämä elämänlaadun tärkeät tekijät ovat avainasemassa kehon paranemisessa ja homeostaasissa (elimistön sisäisessä tasapainossa), ja ne puuttuvat usein monelta potilaalta. (Moyer CA, 2004; Rose Adams, 2010)
Hieronta ei kuitenkaan näyttäisi vähentävän kipua merkittävästi hieronnan aikana tai heti sen jälkeen. Tutkimusten yhteenvedossa kivun todettiin vähenevän verrokkiryhmään verrattuna merkittävästi vasta päivien tai viikkojen päästä. Tulos saatiin viidestä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli alaselkäkipua, yksi jännekipua, yksi olkapääkipua ja yksi niskakipua. (Jennie C.I. Tsao, 2007)
Hieronta vähentää lihaskipua ja väsymystä treenin jälkeen
Yhdentoista tutkimuksen meta-analyysissä (504 tutkittavaa) selvitettiin hieronnan vaikutusta harjoittelun jälkeiseen viivästyneeseen lihaskipuun (delayed onset muscle soreness, DOMS). Hieronnalla havaittiin selkeä kipua vähentävä vaikutus. Vielä 24 tunnin kohdalla vaikutus oli heikko, mutta 48–72 tunnin kohdalla tulokset olivat selvästi paremmat.
DOMS-kipua lievittäviksi mekanismeiksi kuvattiin parasympaattisen hermoston toiminnan säätelyä (modulaatiota) sekä veren ja imunesteen kierron vilkastumista. Ne nopeuttavat lihasvauriossa syntyvien biokemiallisten tulehdusmerkkiaineiden poistumista lihaskudoksesta. Tällaisia merkkiaineita ovat esimerkiksi kreatiinikinaasi ja laktaattidehydrogenaasi. (Jianmin Guo, 2017)
Usean tutkimuksen tuloksia yhdistävän katsauksen (Dupuy ym. 2018) mukaan hieronta oli tehokkain tapa vähentää urheilun aiheuttamaa lihasväsymystä, ja se oli tehokkaampaa kuin pelkkä passiivinen lepo. Väsymyksen vähenemisen hieronnan jälkeen on ehdotettu selittyvän kortisolin vähenemisellä (Field et al., 2005) ja beeta-endorfiinien pitoisuuden kasvulla (Kaada ja Torsteinb, 1989).
Hieronta parantaa unen laatua
Richards KC (1998) tutki hieronnan vaikutusta miesten REM-unen määrään. Hän havaitsi, että unen tehokkuus parani 14,7 % enemmän niillä tutkittavilla, jotka saivat selkähierontaa.
Myös toisessa tutkimuksessa havaittiin myönteisiä tuloksia unen laadussa. Siinä 30 fibromyalgiapotilasta sai 30 min hierontaterapiaa kahdesti viikossa viiden viikon ajan. Potilaat kokivat, että masentuneisuus väheni, uni parani (pidemmät yöunet ja vähemmän liikehdintää yöllä) ja kipu ja jäykkyys vähenivät (Field, T & Diago M, 2002).
Tutkimuksessa, jossa syöpäpotilaat saivat 15 min selkähierontaa päivittäin viikon ajan, heidän ahdistuneisuutensa, kortisolitasonsa, verenpaineensa ja sykkeensä laskivat huomattavasti. Näiden stressitekijöiden lasku paransi merkittävästi heidän unensa laatua (Pinar R & Afsar F, 2015).
Hieronnan vaikutusta uneen on tutkittu myös vastasynnyttäneillä, joilla oli univaikeuksia. Kuudestakymmenestä potilaasta puolet sai osastolla 20 min selkähierontaa viitenä iltana peräkkäin. Heidän unensa laatu oli parantunut merkittävästi verrokkiryhmään verrattuna, joka ei saanut hierontaa. (Ko Yl, 2014)
Miksi uni on niin tärkeää?
Uni on ihmisen elintärkeä, säännöllinen prosessi ja yksi tärkeimmistä asioista elämässämme ja terveydessämme. Silti sitä laiminlyödään nykyään vakavin seurauksin. Kukaan ei pärjää loputtomiin alle 7 tunnin yöunilla ilman haittavaikutuksia.
Unen aikana aivoissa tapahtuu niin kutsuttu huuhtelu, joka poistaa hermostosta neurofysiologisten prosessien tuottamat haitalliset kuona-aineet. Ilman unta huuhtelua ei tapahdu, ja nämä kuona-aineet alkavat vahingoittaa hermostoa hitaasti mutta varmasti. (Walker M, 2018) Unen, stressin ja kivun yhteyttä käsittelen tarkemmin kirjoituksessa uni, stressi, immuniteetti ja kipu.
Muutamia esimerkkejä siitä, mitä univaje voi aiheuttaa:
- Miehillä, jotka nukkuvat 5–6 h yössä, on 10 vuotta ikäistään vanhemman miehen testosteronitasot.
- Unenpuutteessa keho ei halua luopua rasvasta, joten se varastoi sitä entistä enemmän.
- Ihmiset, jotka nukkuvat 5–6 h yössä, syövät 200–300 kcal enemmän vuorokaudessa (vuodessa 4–7 kg rasvamassaa).
- Univaje muokkaa geenejä, joista suurin osa vaikuttaa immuniteettiin.
- Univaje laskee merkittävästi veren tärkeitä immuunisoluja, yhden 4 tunnin yön jälkeen hetkellisesti jopa 70 %. Siksi univaje on yksi altistava tekijä esimerkiksi syövälle ja krooniselle tulehdukselle.
- Univaje on suurin altistava tekijä Alzheimerin taudin kehittymiselle.
- 5 tunnin yöunet kasvattavat urheilijoiden loukkaantumisriskiä 60 % verrattuna niihin, jotka nukkuvat 9 tuntia.
(Walker M, 2018)
Leikkisästi ajateltuna säännöllinen hieronta voi siis uniongelmaisilla vaikuttaa myönteisesti testosteronitasoihin, laihtumiseen, immuniteettiin, loukkaantumisriskiin ja monien sairauksien torjumiseen. On kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää, että uniongelmien taustalla on usein monia tekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi psykososiaaliset ongelmat, fyysiset ja psyykkiset sairaudet ja muut ympäristön häiriötekijät, joihin pitäisi puuttua ensisijaisesti. Hieronta voi toimia hyvänä tukena unen laadun parantamisessa.
Hieronta laskee verenpainetta
Yhdeksän satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen (RCT) meta-analyysissä hieronnan todettiin laskevan merkittävästi sekä systolista (7,39 mmHg) että diastolista (5,04 mmHg) verenpainetta kontrolliryhmään verrattuna. Hieronnalla voidaan siis päätellä olevan kohtalaisen hyvä vaikutus verenpaineen laskuun, vaikka pysyviä vaikutuksia verenpaineeseen hierontainterventiolla ei ole. (Liao IC, 2016)
Muokkaako hieronta lihaksia tai rikkooko se arpikudosta?
Tämä on ehkä yleisin olettamus hieronnan vaikutuksista. Hieronnalla saadaan lihasjumit auki, vai miten se menee?
Hieronta ei varsinaisesti muokkaa lihasta, aukaise solmuja tai avaa kalvoja. Emme pysty manuaalisella käsittelyllä muuttamaan lihaksen fyysistä pituutta tai rikkomaan arpea. Näihin yhden käsittelykerran toimenpiteisiin tarvitsisimme mahdollisesti lihanuijan, skalpellin ja polttolaserin.
Kollageeni ja karkkivertaus
Lihasten tukirakenteet muodostuvat pääosin kollageenista. Kollageenille on ominaista vetäytyä venytyksen jälkeen takaisin normaaliin lepopituuteensa. Jos sitä venyttää yli sen venytyskapasiteetin, se repeää.
Sitä voisi verrata karkkiin, joka venyy ja vetäytyy alkuperäiseen muotoonsa. Tämän mahdollistaa karkissa käytetty gelatiini, joka on tehty esimerkiksi sian selkäytimestä. Gelatiini on myös kollageenia. Jos karkkia venyttää sopivasti ja tarpeeksi pitkään, se jää ehjänä pidentyneeseen muotoon.
Ihmisen lihassäikeistön kollageenin uusiutumisaika on kaikkiaan noin vuosi. Sitä voidaan kuitenkin nopeuttaa säännöllisellä venyttelyllä ja eksentrisillä (lihasta jarruttavilla) harjoitteilla. Jos siis haluat lihakseen lisää fyysistä pituutta, sinun pitää venytellä säännöllisesti useiden kuukausien ajan (Philman & Luomala, 2016; Suni, 2014). Yhdellä tai parilla hierontakerralla et saa lihaksen pituuteen tai arpikudokseen fyysisiä muutoksia aikaan.
Manuaalisella käsittelyllä voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, että myofaskiaalisten kudosten (lihaksen ja faskian) normaali ja kivuton toiminta palautuu. Kudoksen mekaanisen toimintahäiriön hoidon teoriaan liittyvät soluväliaineen koostumuksen muutokset, mekanoreseptoreiden toimintojen muutokset ja fibroblastien (sidekudossolujen) venytyksen aikaansaamat fysiologiset reaktiot (Benjamin, 2009; Stecco, 2009). Näitä kudostason mekanismeja käsittelen sarjan kolmannessa osassa paikallisista kudosreaktioista.
Yhteenveto: hieronnan hyödyt syntyvät hermoston kautta
Hieronnalla näyttäisi siis olevan kohtalaisen hyvää näyttöä etenkin kivun lievityksestä, unen laadun paranemisesta, verenpaineen laskusta ja ahdistuneisuuden lievittämisestä. Voidaan puhua melko laajasta vaikutuksesta ihmisen homeostaasiin. Vaikuttava mekanismi on hyvin pitkälti hermoston reagointi ja modulaatio, joka johtuu myofaskiaaliseen kudokseen kohdistuvasta ulkoisesta ärsykkeestä. Myös psykososiaaliset ja psykologiset tekijät ovat merkittävässä roolissa hierontaterapiassa.
Biomekaaninen hoitomalli ajattelee kehoa mekaanisena koneistona. Sen logiikka kuuluu näin: ”Löysätään hieronnalla anteriorista ketjua tuolta ja kiristetään posteriorista ketjua jumpalla tuolta, niin nivel saadaan optimaaliseen kulmaan ja kivut katoavat.” Se ei välttämättä ole hieronnassa paras mahdollinen lähestymistapa. Puhdas mekaaninen malli sopii hyvin automekaanikon ajattelutapaan, mutta ei ihmisen kivunhoitoon.
Hieronnan vaikutuksista etenkin hermostotasolla sekä kudos- ja solutasolla tunnetaan ylipäätään vielä hyvin vähän, vaikka niistäkin on viime vuosina nostettu esiin mielenkiintoisia teorioita. Käyn näitä vaikutusmekanismeja läpi sarjan seuraavassa osassa, Mitä hyötyä hieronnasta on, osa 2: kehon oma lääkekaappi.
Milloin vastaanotolle
Hierontaan voit tulla esimerkiksi kivun, kolotuksen, jäykkyyden tai stressin takia, rentoutumaan tai palautumaan treenistä. Turun Verkahovissa hierontaa ja urheiluhierontaa tekevät koulutetut hierojat ja fysioterapeutit. Hieronta maksaa 30 min 40 €, 45 min 52 € ja 60 min 62 €, pidemmät ajat löydät hinnastosta. Hierontaan ei kannata tulla kuumeisena eikä akuutin tulehduksen tai vamman kanssa.
Jos kipu on pitkittynyt tai sen syy mietityttää, osteopaatti tai fysioterapeutti tutkii vaivan ja pyrkii selvittämään sen aiheuttajan. Varaa aika verkossa. Ajanvarauksissa ja peruutuksissa ole yhteydessä suoraan tekijään.
Usein kysyttyä
Mitä hyötyä hieronnasta on tutkimusten mukaan?
Hieronnalla on kohtalaisen hyvää näyttöä kivun lievityksestä, unen laadun paranemisesta, verenpaineen laskusta ja ahdistuneisuuden lievittämisestä. Hieronta ei paranna sairauksia, mutta siitä voi olla hyvä apu tavanomaisen hoidon tukena.
Auttaako hieronta lihaskipuun treenin jälkeen?
Meta-analyysin mukaan hieronta vähensi selvästi treenin jälkeistä viivästynyttä lihaskipua (DOMS). Vaikutus oli 24 tunnin kohdalla vielä heikko, mutta 48–72 tunnin kohdalla selvästi parempi.
Aukaiseeko hieronta lihasjumit tai rikkooko se arpikudosta?
Ei. Manuaalisella käsittelyllä ei voi muuttaa lihaksen fyysistä pituutta tai rikkoa arpea. Lihaksen pituus muuttuu säännöllisellä venyttelyllä useiden kuukausien aikana.
Helpottaako kipu heti hieronnan jälkeen?
Tutkimusten yhteenvedossa kipu ei vähentynyt merkittävästi hieronnan aikana tai heti sen jälkeen, vaan vasta päivien tai viikkojen päästä verrokkiryhmään verrattuna.
Lähteet
- Benjamin, M. 2009. The fascia of the limbs and back: a review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2667913/
- Dupuy, O. 2018. An Evidence-Based Approach for Choosing Post-exercise Recovery Techniques to Reduce Markers of Muscle Damage, Soreness, Fatigue, and Inflammation: A Systematic Review With Meta-Analysis. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fphys.2018.00403/full
- Field T, Diego M, Cullen C, Hernandez-Reif M, Sunshine W, Douglas S. 2002. Fibromyalgia pain and substance P decrease and sleep improves after massage therapy. J Clin Rheumatol. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17041326
- Field, T. 2016. Massage therapy research review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5564319/
- Jennie C.I. Tsao. 2007. Effectiveness of massage therapy of chronic, non malignant pain: A review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1876616/
- Jianmin Guo et al. 2017. Massage Alleviates Delayed Onset Muscle Soreness after Strenuous Exercise: A Systematic Review and Meta-Analysis. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5623674/
- Ko Yl et al. 2014. Randomised controlled trial of the effectiveness of using back massage to improve sleep quality among Taiwanese insomnia postpartum women. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23410501
- Liao IC et al. 2016. Effects of Massage on Blood Pressure in Patients With Hypertension and Prehypertension: A Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25419947
- Moyer CA. 2004. A meta-analysis of massage therapy research. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14717648
- Philman M, Luomala T. 2016. Faskia: terapian ja liikkeen näkökulmasta. VK-kustannus Oy.
- Pinar R, Afsar F. 2015. Back Massage to Decrease State Anxiety, Cortisol Level, Blood Pressure, Heart Rate and Increase Sleep Quality in Family Caregivers of Patients with Cancer: A Randomised Controlled Trial. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26745049
- Richards KC. 1998. Effect of a back massage and relaxation intervention on sleep in critically ill patients. Am J Crit Care. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9656043
- Rose Adams. 2010. The effects of massage therapy on pain management in the acute care setting. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3091428/
- Sackett, D. 1996. Evidence based medicine: what it is and what it isn’t. https://www.bmj.com/content/312/7023/71.full
- Stecco, 2009. Fascial manipulation practical part. Piccin.
- Suni, J. 2014. Säännöllinen staattinen venyttely parantaa suorituskykyä. http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/tuki-_ja_liikuntaelimisto/saannollinen_staattinen_venyttely_parantaa_suorituskykya
- Walker Matthew. 2018. Why we sleep. Penguin Books Ltd.
- Wiltshire, EV. 2010. Massage impairs postexercise muscle blood flow and ”lactic acid” removal. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19997015
Artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat voimakkaita, pahenevat tai pitkittyvät, hakeudu lääkäriin.


