Kipu ja hermosto
Neuroinflammaatio ja krooninen kipu: puuttuva pala?

Neuroinflammaatio on hermoston hidas, matala-asteinen tulehdus, jonka aiheuttaa elimistön oma immuunijärjestelmä. Se on uusi ajatus siitä, mikä ylläpitää kroonista kipua ja herkistää hermostoa eli aiheuttaa sen sensitisaation (Salter, 2010; Makoto, 2016; Albrecht, 2018). Neuroinflammaatioon liittyy etenkin mikrogliasolujen hyperaktiviteetti eli liiallinen aktiivisuus.
Artikkeli etenee mikrogliasoluista neuropaattiseen kipuun, allodyniaan ja fibromyalgiaan ja päättyy lääkkeettömiin keinoihin, joita tutkimuksissa on kokeiltu. Jos haluat tietää, miten hermoärsytys näkyy tavallisissa vaivoissa, kuten rannekanavan oireyhtymässä tai iskiaksessa, lue jatkoksi piilevät hermoärsytykset ja neuroinflammaatio tuki- ja liikuntaelinvaivoissa.
Mitä neuroinflammaatio on?
Mikrogliasolujen hyperaktiviteetti on ollut viime vuosina monen neurotieteilijän kipututkimuksen kohteena. Mikrogliasolujen rooli erilaisissa hermoston rappeuttavissa eli degeneratiivisissa sairauksissa on tunnettu jo kauan. Kroonisen kivun ja kipuherkkyyden aiheuttajana niistä on saatu lisää ymmärrystä uusien tutkimusten myötä.
Mitä mikrogliat ja sytokiinit ovat?
Ensin pieni briiffaus siitä, mitä mikrogliat ovat. Mikrogliasolujen tehtävä on poistaa hermokudoksesta solujätettä ja erittää erilaisia viestiaineita, kuten sytokiineja.
Sytokiinit ovat elimistön puolustusreaktioiden keskeisiä sääteleviä molekyylejä. Ne osallistuvat solujen väliseen viestintään viestinviejinä. Immuunijärjestelmän kannalta tärkeimmät sytokiinit ovat:
- interleukiinit (IL)
- interferonit (IFN)
- tuumorinekroositekijä alfa (TNF-α)
- solujen kasvutekijät (CSF).
Sytokiineja on kahdenlaisia: anti-inflammatorisia eli tulehdusta vaimentavia ja proinflammatorisia eli tulehdusta lisääviä. Proinflammatoristen sytokiinien tuotanto lisääntyy tulehdusreaktioissa, joissa immuunipuolustus käynnistyy. Joskus tuotannon säätely pettää, ja proinflammatoristen sytokiinien eritys jää päälle.
Päälle jäänyt ylituotanto onkin useissa autoimmuunisairauksissa laukaiseva tekijä (Soinila, Kaste, Somer, 2007). Mikrogliasolujen hyperaktivaation tiedetään vaikuttavan MS-taudissa, Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa sekä monissa muissa hermostoa rappeuttavissa eli neurodegeneratiivisissa sairauksissa (Mandrekar & Landreth, 2010).

Neuroinflammaation oireet: neuropaattinen kipu ja allodynia
Neuropaattinen kipu ja krooninen iskias
Mikrogliasolujen hyperaktivaatiolla on merkittävä rooli myös neuropaattisessa kivussa. Siihen liittyy jonkinasteinen hermovamma tai hermojen toimintaa häiritsevä sairaus, kuten diabetes (Salter, 2010).
Albrecht kumppaneineen (2018) pystyi ensimmäistä kertaa todentamaan neuroinflammaation kroonisen iskiaksen taustalla selkäydin- ja hermojuuritasolla. Päälle jääneen immuunipuolustuksen tulehdusaineet tulehduttavat ja herkistävät hermokudoksen, ja särky leviää hermoja pitkin kohti jalkaa.
Löytö on merkittävä. Mahdollinen täsmälääke, joka aktivoisi anti-inflammatorisia sytokiineja tuottavia gliasoluja, voisi mahdollistaa ison askeleen eteenpäin kroonisen kivun hoidossa.
Allodynia: kun kosketus tuntuu kipuna
Neuropaattisissa tiloissa esiintyy usein myös allodyniaa eli herkistynyttä kiputuntoaistimusta: jokin normaalisti kivuton tuntemus tuntuu kipuna. Esimerkiksi kevyt ihon sively saattaa tuntua kivuliaalta.
Ilmiö voidaan selittää selkäytimen takajuuren hermosynapsin eli hermosolujen liitoskohdan muutoksella, johon mikrogliasolut vaikuttavat. Takajuuri on lokeroitunut eri segmentteihin, joista jokaisen tehtävä on kuljettaa juuri tietyn tyyppistä aistimusta. Kipusegmenttiin yhdistyy kiputuntemus, toiseen kevyt kosketus, kolmanteen lämpö ja niin edelleen.
Kevyen kosketuksen ärsykettä kuljettavalla hermoradalla on oman vastaanottavan segmentin lisäksi toinen hermoreitti kipuärsykettä vastaanottavaan segmenttiin. Tämän reitin portti on normaalisti suljettu estävien eli inhibitoivien välittäjäaineiden avulla.
Kun hermo tulehtuu tai vaurioituu, aktiivisten mikrogliasolujen tuottamat tulehdussytokiinit avaavat suljetun portin. Silloin kevyen kosketuksen ärsyke voi siirtyä synapsin kautta kipukanavaan, ja aivot mieltävät tulevan tiedon lopulta kipuna. Jos mikrogliasolujen toiminnassa on yliaktivaatioon johtava häiriö, portti jää auki, vaikka se normaalisti sulkeutuisi tulehduksen lakattua (Makoto, 2016).

Fibromyalgia ja sentraalinen sensitisaatio
Fibromyalgiaa pidettiin pitkään psyykkisenä oireiluna ja jonkinlaisena romukoppadiagnoosina. Nykyään sen onneksi ymmärretään olevan todellinen sairaus, johon suhtaudutaan vakavasti. Fibromyalgia on yksi niistä klassisista sairauksista, joita selitetään sentraalisella sensitisaatiolla eli keskushermoston herkistymällä.
Keskushermostoa voi ajatella äänivahvistimena. Jos vahvistimen nupit on käännetty kaakkoon, se toistaa äänet moninkertaisina. Säätönupit pitäisi virittää oikeisiin asentoihin, jotta meteli muuttuisi siedettäväksi.
Fibromyalgian tyypillisiä oireita ovat:
- paikkaa vaihtava särky
- päänsäryt
- uupuneisuus
- aivosumu ja keskittymisvaikeudet
- vatsaoireet
- katkonainen uni.
Lihaksistossa havaitaan usein myös hyvin herkistyneitä kipupisteitä, joita kutsutaan myös triggerpisteiksi. Tyypillistä on myös koko kehon allodynia, jossa normaalisti kivuton painaminen ja lämpötilan muutokset aiheuttavat kipua (Fleming et al., 2015). Fibromyalgiaa sairastavilla on havaittu myös neuropaattisia muutoksia ohuissa hermosäikeissä (Martínez-Lavín, 2018).
Muutokset aivojen valkeassa aineessa
Aivotkaan eivät ole välttyneet muutoksilta. Kuvantamismenetelmillä on todettu, että fibromyalgiaa sairastavien aivojen valkeassa aineessa on selviä muutoksia terveisiin verrokkeihin verrattuna (Lieberman, 2014). Samankaltaisia muutoksia on löydetty myös kroonisista jännityspäänsäryistä ja migreeneistä kärsiviltä.
Löydös on mielenkiintoinen, sillä aivojen valkea aine koostuu nimenomaan gliasoluista. Tämä ei ole sattumaa. Albrecht kumppaneineen (2018) todisti ensimmäistä kertaa, että fibromyalgiaa sairastavien aivoissa on myös mikrogliasolujen aiheuttama neuroinflammaatio eli hermoston tulehdustila.
Tämä ohjaa tutkijoita selvittämään, voisivatko gliasoluihin vaikuttavat hoidot eli gliamodulaatiohoidot olla mahdollinen hoitomenetelmä fibromyalgiaan ja muihin samankaltaisiin sentraalisen sensitisaation oireisiin.
Voiko neuroinflammaatiota hoitaa lääkkeettömästi?
Neurodynaaminen mobilisaatio eli hermokudoksen liikehoito
Neurodynaamista mobilisaatiota eli hermokudoksen liikehoitoa on käytetty jo pitkään erilaisissa hermojen ärsytystiloissa, vammoissa ja pinteissä, joihin liittyy hermoperäistä eli neurogeenistä kipua. Hermojen mobilisaatio on vähän kuin dynaamista venyttelyä. Nivelkulmat ja asennot määritellään tarkkaan, jotta jännitys eli tensio kohdistuisi tiettyyn hermoon.
Terapeutti voi antaa mobilisaatiota passiivisena hoitona, tai sitä voi tehdä ohjeiden mukaan itse aktiivisena hoitona. Kun hermoa venytetään tai liu'utetaan eri mobilisaatioliikkeillä, hermokudoksen sisäinen eli intraneuraalinen paine nousee hetkellisesti. Useilla mobilisaatiotoistoilla hermosta saadaan pumpattua ja puristettua liikkeelle hermon turvotusta aiheuttavaa neuroinflammaation nestettä (Coppieters, 2008; Brown, 2011).
Hermomobilisoinnin on osoitettu olevan toimiva hoito tietyissä hermoperäisissä ongelmissa (Scrimshaw, 1976; Walsh, 2005; Ellis, 2008; Wolny, 2018).

Mitä mobilisaatio tekee mikrogliasoluille?
Neuromobilisaation neurofysiologisista vaikutuksista on myös mielenkiintoisia alustavia tutkimuksia. Niissä rottien vaurioituneiden hermojen mobilisaatiohoito laski mikrogliasolujen aktivaatiota ja vähensi tulehdusta aiheuttavien sytokiinien määrää. Rotilla neuropaattinen kipu ja allodynia vähenivät aktiivisen neuromobilisaatiohoidon jälkeen (Santos, 2012; Giardini, 2017).
Mikrogliasolujen dynamiikka saattaa olla neuromobilisaation merkittävä mekanismi, mikä selittäisi sen kipua lievittäviä eli analgeettisia vaikutuksia. Pitäisikö meidän oikeastaan puhua neuroimmuunijärjestelmän mobilisaatiosta?
Torres kumppaneineen (2015) tutki neuromobilisaation vaikutusta fibromyalgiaa sairastavien oireisiin. Aktiivinen, pari kertaa viikossa toteutettu neurodynaaminen mobilisaatio vähensi merkittävästi kipua ja uupuneisuutta. Se myös paransi yleistä toimintakykyä ja tietenkin neurodynamiikkaa.
Ferragut-Garcías kumppaneineen (2017) puolestaan tutki neuraalisen mobilisaation vaikutusta jännityspäänsärkyyn. Manuaalinen hoito, johon lisättiin neurodynaaminen mobilisaatio, oli merkittävästi tehokkaampaa kuin muiden vertailuryhmien hoito. Nämä vaikutukset saattavat selittyä rottakokeissa havaituilla mikrogliasolujen dynamiikan muutoksilla.
Neuromobilisaation vaikutusta on tutkittu myös peukalon tyvinivelen nivelrikkokipuun (Villafane et al., 2012). Säännöllinen aktiivinen neuromobilisaatio lisäsi peukalon puristusvoimaa ja paineensietokynnystä ja vähensi särkyä merkittävästi verrattuna kontrolliryhmiin. Tämä rohkaisee ajattelemaan, että kroonisen nivelrikkokivun eli artroosikivun mekanismit ovat pitkälti keskushermostoperäistä kipuherkistymää.
Aerobinen liikunta
Aerobinen liikunta, kuten juoksu, kävely tai uinti, voi auttaa monia fibromyalgian oireita. Bidonden (2017) tutkimuksessa analysoitiin aerobisen liikunnan vaikutuksia fibromyalgian hoidossa. Sen mukaan aerobinen liikunta voi parantaa elämänlaatua, lievittää jäykkyyttä ja kipua sekä parantaa lihasten toimintaa. Yksi vaikutusta selittävä mekanismi voi olla gliasolujen hyperaktiviteetin lasku.
Almeida kumppaneineen (2015) tutki aerobisen harjoittelun neurofysiologisia vaikutuksia hiirillä, joilla oli neuropaattista kipua. Säännöllinen aerobinen harjoittelu vähensi gliasolujen hyperaktiviteettia ja sen myötä sytokiinien määrää.
Aerobinen liikunta on tehokas tapa hidastaa myös vanhenemista, koska se pysäyttää tulehdusta. Vanheneminen on tarkalleen ottaen solujen oksidatiivisen stressin aiheuttamaa matala-asteista solutason tulehdusta, johon liittyvät proinflammatoriset sytokiinit (Woods, 2012).
Tai Chi, jooga ja hengitysharjoitukset
Tai Chi on kiinalainen perinteinen taistelulaji, jota nykyään pidetään lähinnä kuntoa ja mieltä kohottavana harjoitteluna. Se sisältää venytyksiä ja hitaita liikkeitä. Tai Chin liikkeet muistuttavat erittäin paljon neurodynaamisia mobilisaatioharjoitteita, joihin on yhdistetty hengitys, liikkeiden rauhallisuus ja harmonisuus sekä kehotietoisuus.
Wangin tutkimuksessa (2018) Yang-tyylinen Tai Chi oli fibromyalgian oireiden hoidossa ehkä jopa hyödyllisempää kuin aerobinen liikunta. Tutkimukseen osallistuneet saivat eniten apua, kun he harjoittelivat säännöllisesti kaksi kertaa viikossa 24 viikon ajan.
Myös joogan ja hengitysharjoittelun on havaittu vähentävän proinflammatoristen merkkiaineiden ja stressihormonien määrää verenkierrossa (Lim & Cheong, 2015; Twal, 2016). Stressin, unen ja immuunijärjestelmän yhteyttä kipuun käsittelemme tarkemmin artikkelissa uni, stressi, immuniteetti ja kipu.

Milloin vastaanotolle
Jos kipu on jatkunut pitkään, hermoperäiset oireet vaihtavat paikkaa tai aiemmat hoidot eivät ole auttaneet, voit hakeutua neurologiaan erikoistuneen osteopaattimme Eetu Koiviston vastaanotolle. Eetu hoitaa pitkittyneitä ja kroonisia selkäkipuja sekä hermo-ongelmia rangassa ja raajoissa manuaalisella hoidolla sekä liike- ja neurologisella kuntoutuksella. Lue lisää osteopatiasta, toiminnallisesta neurologiasta ja kroonisen kivun oireisiin käytettävästä Sooma tDCS -hoidosta.
Osteopaatille tullaan ilman lääkärin lähetettä. Hankalan ja pitkittyneen oireen ensimmäinen käynti Eetulla kestää 90 min ja maksaa 150 €, jatkokäynti 45 min ja 80 € (hinnasto). Ota ensimmäiselle käynnille mukaan mahdolliset röntgen- tai magneettikuvat ja lausunnot. Jos asiantuntemuksemme ei riitä, ohjaamme sinut eteenpäin esimerkiksi kuvantamiseen tai muihin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Varaa aika.
Usein kysyttyä
Mitä neuroinflammaatio tarkoittaa?
Neuroinflammaatio on hermoston hidas, matala-asteinen tulehdus, jonka aiheuttaa immuunijärjestelmä. Siihen liittyy etenkin mikrogliasolujen liiallinen aktiivisuus, jolloin tulehdusta lisäävien sytokiinien eritys jää päälle.
Millaisia oireita neuroinflammaatioon liittyy?
Artikkelissa mainituissa tutkimuksissa neuroinflammaatio on todettu kroonisessa iskiaksessa, jossa särky leviää hermoja pitkin jalkaan, sekä fibromyalgiaa sairastavien aivoissa. Mikrogliasolut vaikuttavat myös allodyniaan, jossa kevyt kosketus tuntuu kipuna.
Mitä sentraalinen sensitisaatio tarkoittaa?
Se tarkoittaa keskushermoston herkistymistä. Hermosto toimii silloin kuin äänivahvistin, jonka nupit on käännetty kaakkoon, ja toistaa tuntemukset moninkertaisina.
Voiko neuroinflammaatioon vaikuttaa ilman lääkkeitä?
Tutkimuksissa hermokudoksen liikehoito, aerobinen liikunta, Tai Chi, jooga ja hengitysharjoitukset ovat vähentäneet kipua, uupumusta tai tulehdusmerkkiaineita. Vaikutukset mikrogliasoluihin on artikkelissa mainituissa tutkimuksissa havaittu rotilla ja hiirillä.
Lähteet
- Alban Latremoliere and Clifford J. Woolf. 2009. Central Sensitization: A Generator of Pain Hypersensitivity by Central Neural Plasticity. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2750819/
- Albrecht DS. 2018. Neuroinflammation of the spinal cord and nerve roots in chronic radicular pain patients. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29419657
- Albrecht DS. 2018. Brain glial activation in fibromyalgia: A multi-site positron emission tomography investigation. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0889159118302423
- Almeida C. et al. 2015. Exercise therapy normalizes BDNF upregulation and glial hyperactivity in a mouse model of neuropathic pain. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25687543
- Bidonde J. 2017. Aerobic exercise training for adults with fibromyalgia. https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD012700/full
- Brown, C.L. et al. 2011. The effects of neurodynamic mobilization on fluid dispersion within the tibial nerve at the ankle: an unembalmed cadaveric study. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3172954/
- Chronic Inflammation (Inflammaging) and Its Potential Contribution to Age-Associated Diseases. https://academic.oup.com/biomedgerontology/article/69/Suppl_1/S4/587037
- Coppieters MW. 2008. Do 'sliders' slide and 'tensioners' tension? An analysis of neurodynamic techniques and considerations regarding their application. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17398140
- Ellis R. et al. 2008. Neural Mobilization: A Systematic Review of Randomized Controlled Trials with an Analysis of Therapeutic Efficacy. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2565076/
- Fleming K, M.D. and Mary M. Volcheck, R.N. 2015. Central Sensitization Syndrome and the Initial Evaluation of a Patient with Fibromyalgia: A Review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4422459/
- Ferragut-Garcías A. 2017. Effectiveness of a Treatment Involving Soft Tissue Techniques and/or Neural Mobilization Techniques in the Management of Tension-Type Headache: A Randomized Controlled Trial. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27623523
- Giardini A et al. 2017. Neural Mobilization Treatment Decreases Glial Cells and Brain-Derived Neurotrophic Factor Expression in the Central Nervous System in Rats with Neuropathic Pain Induced by CCI in Rats. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5380850/
- Kosek, E. et al. 2016. Do we need a third mechanistic descriptor for chronic pain states? https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26835783
- Lieberman G. 2014. White matter involvement in chronic musculoskeletal pain. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4254784/
- Lim & Cheong. 2015. Regular Yoga Practice Improves Antioxidant Status, Immune Function, and Stress Hormone Releases in Young Healthy People: A Randomized, Double-Blind, Controlled Pilot Study. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26181573
- Makoto Tsuda. 2016. Microglia in the spinal cord and neuropathic pain. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4718109/
- Mandrekar S. Landreth G. 2010. Microglia and inflammation in Alzheimer's disease. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3653290/
- Martínez-Lavín M. 2018. Fibromyalgia and small fiber neuropathy: the plot thickens! https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30238382
- Santos F. 2012. Neural mobilization reverses behavioral and cellular changes that characterize neuropathic pain in rats. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3495676/
- Salter M. 2010. Microglia-neuronal signalling in neuropathic pain hypersensitivity 2.0. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3589562/
- Soinila, Kaste, Somer. 2007. Neurologia. Duodecim.
- Torres JR. 2015. Results of an Active Neurodynamic Mobilization Program in Patients With Fibromyalgia Syndrome: A Randomized Controlled Trial. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26143052
- Twal W. 2016. Yogic breathing when compared to attention control reduces the levels of pro-inflammatory biomarkers in saliva: a pilot randomized controlled trial. https://bmccomplementalternmed.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12906‑016‑1286‑7
- Villafane JH et al. 2012. Radial nerve mobilization decreases pain sensitivity and improves motor performance in patients with thumb carpometacarpal osteoarthritis: a randomized controlled trial. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22218138
- Watkins LR. 2003. Glial proinflammatory cytokines mediate exaggerated pain states: implications for clinical pain. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12617561
- Wolny, T. 2018. Neurodynamic Techniques Versus "Sham" Therapy in the Treatment of Carpal Tunnel Syndrome: A Randomized Placebo-Controlled Trial. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29307812
- Woods J. 2012. Exercise, Inflammation and Aging. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3320801/
- Wang C. 2018. Effect of tai chi versus aerobic exercise for fibromyalgia: comparative effectiveness randomized controlled trial. https://www.bmj.com/content/360/bmj.k851.full
Artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat voimakkaita, pahenevat tai pitkittyvät, hakeudu lääkäriin.



