Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku

050 342 6570info@mmclinic.fiVaraa aika

Kipu ja hermosto · Osa 2/3

Aivot ja krooninen kipu: kipumatriisi, kivunsäätely ja gliasolut

Osteopaatti Eetu Koivisto käsittelee hoitopöydällä makaavan asiakkaan niskaa.

Kun kipu pitkittyy, muutoksia tapahtuu aivojen kipua käsittelevissä hermoverkoissa, kehon omassa kivunlievitysjärjestelmässä ja hermoston tukisoluissa. Tämä on sarjan toinen osa. Ensimmäisessä osassa keskityttiin peruskäsitykseen siitä, mitä pitkittynyt kipu on ja miksi se liittyy vahvasti hermostoon ja sen toimintaan vaikuttaviin tekijöihin eikä niinkään suoraan tuki- ja liikuntaelinkudoksiin. Jos et ole vielä lukenut ensimmäistä osaa, suosittelen lukemaan sen ennen tätä kirjoitusta.

Kroonista kipua ei kuitenkaan pystytä selittämään pelkästään fysiologialla tai hermoston eri osien muuttuneella toiminnalla. Kroonista kipua ei voi myöskään hoitaa pelkästään neurofysiologiaa tuijottamalla. Jokainen ilmiö on silti pala isompaa kuvaa, ja palat ovat vuorollaan tarkastelun alla sen mukaan, mistä näkökulmasta ilmiöitä katsotaan.

Tässä osassa pyörittelen erilaisia kiputieteessä tunnistettuja neurofysiologisia ilmiöitä, jotka ovat paloja pitkittyneen kivun monimutkaisuudesta. Tulevissa osissa keskityn näiden hermoston muutosten aiheuttajiin sekä terapeuttisiin keinoihin, jotka voivat tästä näkökulmasta olla hyödyllisiä pitkittyneen kivun hoidossa.

Neurofysiologisia ilmiöitä pitkäaikaisessa kivussa

Kipumatriisi ja muuttunut hermoverkostojen toiminta

Kun koemme kipua, aivotoiminta on luonnollisesti kohonnut niillä aivoalueilla, joissa käsitellään akuuttia kipua, tai alueilla, jotka liittyvät krooniseen kipuun. Näistä alueista puhutaan yhteisesti kipumatriisina [1].

Aivoihin kulkevien nousevien nosiseptiivisten ratojen kulku voidaan teoriassa jakaa kahteen polkuun, lateraaliseen ja mediaaliseen rataan. Lateraalinen rata synapsoituu hyvin suoraviivaisesti talamuksen kautta somatosensoriselle aivokuorelle (S1, S2), ja näin tulemme tietoisiksi kivusta ja sen sijainnista. Mediaalinen rata onkin monimutkaisempi. Se kytkeytyy useisiin aivoalueisiin, jotka liittyvät kognitiivisiin, emotionaalisiin ja hormonaalisiin toimintoihin.

Lateraalinen rataMediaalinen rata
KulkuSuoraviivaisesti talamuksen kautta somatosensoriselle aivokuorelle (S1, S2)Kytkeytyy useisiin aivoalueisiin
Mitä se tekeeTulemme tietoisiksi kivusta ja sen sijainnistaLiittyy kognitiivisiin, emotionaalisiin ja hormonaalisiin toimintoihin
AivoalueetTalamus ja somatosensorinen aivokuori (S1, S2)Tärkeimpinä ACC, insula, amygdala, hypotalamus ja PFC

Mediaalisen radan tärkeimpinä alueina mainittakoon anteriorinen cingulate korteksi (ACC), insula, amygdala, hypotalamus ja prefrontaalinen korteksi (PFC).

Miksi pitkäaikainen kipu herättää voimakkaita tunteita?

Mainitsemisen arvoisena pitäisin myös sitä, että jopa 85 % nousevista C-säikeistä (nosiseptiota kuljettavista säikeistä) synapsoituu retikulaariseen muodostelmaan (reticular formation). Sen aktiivisuus huolehtii muun muassa edellä mainittujen kognitiivisten ja emotionaalisten keskusten ”herätevasteesta”.

Ei siis ihme, että pitkäaikainen kipu voi aiheuttaa voimakkaita emotionaalisia reaktioita, kuten pelkoa, ahdistusta, hypervigilanssia (ylivalppautta) ja katastrofisointia. Tämä taas voi stimuloida nosiseptiivisia hermoratoja entisestään. Ilmiötä voidaan kutsua myös kognitiivis-emotionaaliseksi sensitisaatioksi [2].

Kaavio aivojen läpileikkauksesta, johon on merkitty kipua käsittelevät alueet: S1, S2, SMA, ACC, PFC, PPC, talamus, insula, mantelitumake ja PAG sekä niitä yhdistävät radat.
Kipuneuromatriisi. Kuva: ResearchGate, https://www.researchgate.net/figure/The-central-network-involved-in-the-transmission-of-nociceptive-inputThis-so-called-pain_fig1_24258292

Aivojen oletushermoverkko

Aivojen oletushermoverkko (default mode network) on yksi laajoista aivoverkoista. Se liittyy useisiin kognitiivisiin toimintoihin, kuten sisäisten tunnetilojen havainnointiin ja tarkasteluun, spontaaniin ”ajatusten juoksuun”, keskittymiseen, muistiin ja luovuuteen. Hermoverkko aktivoituu tyypillisesti, kun aivot ovat lepotilassa. Silloin olemme pysähtyneet emmekä tee mitään, esimerkiksi makaamme sohvalla ja annamme ajatusten virrata.

Kun keskitymme suorittamaan jotain tiettyä tehtävää, oletushermoverkon tulisi sammua ja suorituskeskeisen hermoverkoston ottaa tilanne aivoissa haltuun. Normaalisti aivoissa toimii siis aina yksi verkkotoiminta kerrallaan.

Aivokuvantamistutkimuksissa on havaittu oletushermoverkon muuttunutta toimintaa kroonisesta kivusta, stressistä ja aivotärähdyksen jälkeisestä oireyhtymästä kärsivillä. Heillä on myös vaikeuksia sammuttaa oletushermoverkkoa, kun suorituskeskeinen verkkotoiminta aktivoituu [3–6]. Kun kaksi verkkotoimintaa on aktiivisena yhtä aikaa, ihmisen on vaikea keskittyä, ja aivot kuluttavat kaksinkertaisesti energiaa. Se johtaa nopeaan väsymiseen ja uupumiseen.

Aivojen magneettikuva sivulta ja ylhäältä, oletushermoverkon aktiiviset alueet näkyvät oransseina läikkinä.
Aivojen oletushermoverkon toimintaa toiminnallisessa magneettikuvassa. Kuva: Wikipedia.

Heikentynyt endogeeninen analgesia ja vahvistunut nosiseptiivinen fasilitaatio

Endogeeninen analgesia on ihmiskehon oma, luontainen järjestelmä, joka lievittää akuuttia kipua. Sen toimintaan liittyvät esimerkiksi plasebomekanismi ja CPM-mekanismi (conditioned pain modulation). Molemmat ovat kehon homeostaattisen toiminnan kannalta oleellisia kivunlievitysjärjestelmiä.

Ne toimivat keskushermostossa eri aivotumakkeiden (PAG, raphe-tumakkeet, RVM, substantia nigra) erittämien kipua lievittävien välittäjäaineiden välityksellä. Tällaisia välittäjäaineita ovat esimerkiksi opioidipeptidit, endokannabinoidit ja noradrenaliini [7, 8].

Mitä tapahtuu, kun CPM-mekanismi heikkenee?

Muuttunut CPM-mekanismin toiminta on tunnistettu laajasti useissa pitkittyneissä kipuoireissa, kuten:

  • alaselkäkivussa
  • TMJ-syndroomassa
  • whiplash-niskakivuissa eli niskan retkahdusvamman jälkeisissä kivuissa
  • polvikivuissa
  • myofaskiaalisessa kivussa
  • fibromyalgiassa
  • kroonisissa päänsäryissä.

CPM-mekanismin heikentynyt toiminta lienee tärkeä tekijä kivun kroonistumisessa ja sentraalisen sensitisaation kehittymisessä. CPM-toiminnan voimakkuus vaikuttaa kuitenkin olevan terveillä ihmisillä hyvin vaihtelevaa. Onkin ehdotettu, että ne, joilla CPM-mekanismi aktivoituu heikosti, ovat alttiimpia kroonisen kivun kehittymiselle.

CPM-mekanismin toimintaan näyttävät vaikuttavan myös sukupuoli (naisilla CPM-toiminta on usein luonnostaan matalampi), psykososiaaliset haasteet (masennus ja ahdistus) sekä korkea ikä [8].

Hermotukisolujen muuttunut toiminta

Gliasoluilla eli hermotukisoluilla on merkittävä rooli immuniteetissa, tulehduksissa, hermosolujen aineenvaihdunnassa, synapsitoiminnassa ja oppimisessa. Gliasolujen yliaktiivinen toiminta on keskeisessä roolissa erilaisissa autoimmuunisairauksissa, mutta myös kroonisessa kivussa.

Gliasolujen poikkeavaa aktiivisuutta on havaittu erityisesti esimerkiksi pitkittyneessä epäspesifissä alaselkäkivussa, niskakivussa, fibromyalgiassa ja neuropaattisessa kivussa sekä whiplash-vammojen ja aivotärähdysten jälkioireissa [9–14].

Etenkin mikrogliasolujen ja astrosyyttien yliaktiivinen toiminta voi tuottaa keskushermostoon liiallisia määriä tulehdusta edistäviä (pro-inflammatorisia) sytokiineja. Niiden tiedetään häiritsevän voimakkaasti hermosolujen synapsitoimintaa ja aineenvaihduntaa. Tämä johtaa voimakkaaseen nosiseptiiviseen herkistymiseen ja kipua hillitsevien (inhiboivien) ratojen heikentyneeseen toimintaan.

Pitkittyessään ilmiötä kutsutaan neuroinflammaatioksi. Se on ollut viime aikoina suurennuslasin alla kroonisen kivun ja sentraalisen sensitisaation tutkimuskentällä [15].

Viisi toisiaan leikkaavaa ympyrää sentraalisen sensitisaation ympärillä: heikentynyt endogeeninen analgesia, muuttunut oletushermoverkon toiminta, muuttunut aivojen sensorinen prosessointi, gliasolujen kohonnut aktiviteetti ja lisääntynyt kipuratojen aktivaatio.
Keskushermoston toimintahäiriöt sentraalisen sensitisaation taustalla. Kuva mukailtu: Nijs et al. Central nervous system dysfunctions contributing to central sensitization.

Sarjan kolmannessa osassa tarkastellaan tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa näitä hermoston toiminnallisia muutoksia.

Milloin vastaanotolle

Jos kipu tai muut oireet ovat jatkuneet pitkään esimerkiksi aivotärähdyksen tai niskan retkahdusvamman jälkeen, voit varata ajan neurologiaan erikoistuneelle osteopaatti Eetu Koivistolle. Toiminnallisessa neurologiassa tutkitaan ja hoidetaan hermoston toimintahäiriöitä neuroplastisuutta hyödyntäen. Menetelminä ovat neurologiset, kognitiiviset sekä liike- ja tasapainoharjoitukset, manuaalinen terapia ja neuromodulaatiohoidot.

Toiminnallinen neurologia löytyy ajanvarauksessa osteopatian alta. Hankalan ja pitkittyneen oireen ensimmäinen käynti kestää 90 min ja maksaa 150 €, jatkokäynnit 45 min ja 80 € (katso hinnasto). Ota ensimmäiselle käynnille mukaan mahdolliset röntgen- tai magneettikuvat ja lausunnot.

Usein kysyttyä

Mikä on kipumatriisi?

Kipumatriisilla tarkoitetaan yhteisesti niitä aivoalueita, joissa käsitellään akuuttia kipua tai jotka liittyvät krooniseen kipuun. Kun koemme kipua, aivotoiminta on näillä alueilla kohonnut.

Miksi pitkäaikainen kipu vaikuttaa tunteisiin?

Jopa 85 % nousevista C-säikeistä synapsoituu retikulaariseen muodostelmaan, joka huolehtii kognitiivisten ja emotionaalisten keskusten herätevasteesta. Siksi pitkäaikainen kipu voi aiheuttaa pelkoa, ahdistusta, ylivalppautta ja katastrofisointia.

Mikä on CPM-mekanismi?

CPM-mekanismi on osa kehon omaa kivunlievitysjärjestelmää eli endogeenista analgesiaa. Sen heikentynyt toiminta on tunnistettu useissa pitkittyneissä kiputiloissa, ja se lienee tärkeä tekijä kivun kroonistumisessa.

Miksi aivot väsyvät, kun kipu tai aivotärähdyksen oireet pitkittyvät?

Kroonisesta kivusta ja aivotärähdyksen jälkeisestä oireyhtymästä kärsivillä on vaikeuksia sammuttaa aivojen oletushermoverkkoa, kun suorituskeskeinen verkko aktivoituu. Kun kaksi verkkoa on aktiivisena yhtä aikaa, keskittyminen vaikeutuu ja aivot kuluttavat kaksinkertaisesti energiaa, mikä johtaa nopeaan väsymiseen.

Lähteet

  1. [1] Kalso & Kontinen. 2018. Kipu: Kivun fysiologia ja mekanismit. Duodecim.
  2. [2] Nijs et al. 2019. Treatment of central sensitization in patients with chronic pain: time for change?
  3. [3] Baligi et al. 2008. Beyond feeling: chronic pain hurts the brain, disrupting the default-mode network dynamics.
  4. [4] Tagliazucchi et al. 2010. Brain resting state is disrupted in chronic back pain patients.
  5. [5] Loggia et al. 2013. Default mode network connectivity encodes clinical pain: An arterial spin labeling study.
  6. [6] D´Souza et al. 2020. Alterations of connectivity patterns in functional brain networks in patients with mild traumatic brain injury: A longitudinal resting-state functional magnetic resonance imaging study.
  7. [7] Damien et al. 2018. Pain Modulation: From Conditioned Pain Modulation to Placebo and Nocebo Effects in Experimental and Clinical Pain.
  8. [8] Arendt-Nielsen et al. 2018. Assessment and manifestation of central sensitization across different chronic pain conditions.
  9. [9] Loggia et al. 2015. Evidence for brain glial activation in chronic pain patients.
  10. [10] Farrel et al. 2020. Systemic inflammatory markers in neck pain: A systematic review with meta‐analysis.
  11. [11] Albrecht DS. 2018. Neuroinflammation of the spinal cord and nerve roots in chronic radicular pain patients.
  12. [12] Salter M. 2010. Microglia-neuronal signalling in neuropathic pain hypersensitivity 2.0.
  13. [13] Albrecht DS. 2018. Brain glial activation in fibromyalgia: A multi-site positron emission tomography investigation.
  14. [14] Irvine & Clark. 2018. Chronic Pain After Traumatic Brain Injury: Pathophysiology and Pain Mechanisms.
  15. [15] Ji et al. 2018. Neuroinflammation and Central Sensitization in Chronic and Widespread Pain.

Artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat voimakkaita, pahenevat tai pitkittyvät, hakeudu lääkäriin.

Palvelut

Näin voimme auttaa

Kuntoutus

Osteopatia

Osteopaatti Turun Verkahovissa: tutkimus, hoito ja harjoitteet selän, niskan ja raajojen vaivoihin.

Lue lisää

Blogi

Lue seuraavaksi

Kaikki artikkelit
Varaa aika