Lantionpohja ja raskaus
Lantionpohjan lihakset: harjoittelu ja milloin fysioterapiaan

Lantionpohjan lihakset tukevat lantion elimiä, säätelevät kehon asentoa yhdessä muiden vartalon lihasten kanssa ja auttavat pidättämään virtsaa ja ulostetta. Kun lihakset ovat heikot tai liian jännittyneet, oireina voi olla virtsankarkailua, painon tunnetta tai kipua. Lantionpohjan lihasharjoittelu on lievän ja keskivaikean ponnistusvirtsankarkailun ensisijainen hoito, ja ohjattu harjoittelu antaa parhaan tuloksen.
Mitä lantionpohjan lihakset tekevät?
Terveyskirjaston mukaan lantionpohjan lihasten tehtävänä on tarjota tuki lantionpohjan elimille, säädellä kehon asentoa yhdessä muiden vartalon lihasten kanssa sekä pidättää virtsaa ja ulostetta.
Arjessa lihasten työ näkyy tilanteissa, joissa vatsaontelon paine kasvaa. Käypä hoito -suosituksen mukaan ponnistusvirtsankarkailussa virtsaa lirahtaa juuri silloin, esimerkiksi juostessa, yskiessä tai aivastaessa. Terveyskirjaston harjoitteluohjeessa lantionpohjaa harjoitellaan siksi myös yskäisyä ja nostamista varten.
Terveyskirjaston mukaan lantionpohjan vaivoille ja kudosten heikkenemiselle altistavat ikääntyminen, synnytykset ja vaihdevuosien jälkeinen estrogeenin väheneminen. Myös vatsaontelon paineen lisääntyminen esimerkiksi ylipainon, ummetuksen tai kroonisen yskän vuoksi kuormittaa lantionpohjaa.
Mistä tunnistan lantionpohjan toimintahäiriön?
Oireet voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Osa oireista liittyy siihen, että tuki ja pidätyskyky pettävät. Toinen ryhmä on lantionpohjan kipu ja lihasten ylijännitys, jolle on omia hoitokeinojaan.
Kun tuki ja pidätyskyky pettävät
- virtsaa lirahtaa yskiessä, aivastaessa tai juostessa
- virtsaa karkaa äkillisen ja voimakkaan virtsaamistarpeen yhteydessä
- ulosteen tai suolikaasun pidättäminen on vaikeaa
- tuntuu painon, paineen tai pullotuksen tunnetta, joka voi liittyä laskeumaan
Terveyskirjaston mukaan virtsankarkailu on yleisin lantionpohjan vaiva. Ulosteen pidätyskyvyttömyys on sitä harvinaisempi, mutta tavallisempi kuin tiedetään. Synnyttäneistä naisista jopa kahdella kolmesta voidaan todeta rutiinitutkimuksessa laskeuma, mutta vain 10–20 % laskeumista aiheuttaa oireita.
Kun lihakset ovat ylijännittyneet
Terveyskirjaston mukaan lantionpohjan kipu on oireyhtymä, jossa kipua tuntuu syvällä peräsuolessa tai lantionpohjan alueella. Lantionpohjan lihasten ylijännitystilaa voidaan hoitaa biopalautehoitoon yhdistetyllä sähköärsytyksellä. Ylijännitys on siis oma tilansa, jolle on omia hoitokeinojaan.
Lantionpohjan fysioterapiasivullamme ylijännitys ja tunnottomuus, lantionpohjan kiputilat ja seksuaaliset toimintahäiriöt ovat omia kohtiaan. Terveyskirjaston mukaan lantionpohjan ongelmien vuoksi kannattaa hakeutua tutkimuksiin, koska hyvää hoitoa on tarjolla. Jos harjoittelu aiheuttaa kipua lantionpohjassa, ota yhteys lääkäriin.
Virtsankarkailun tyypit
Käypä hoito -suosituksen mukaan virtsankarkailu on naisilla yleinen vaiva, joka voi haitata sekä arkea että elämänlaatua. Terveyskirjaston mukaan tärkeimmät tyypit ovat alla olevat kolme. Käypä hoito mainitsee lisäksi ylivuotovirtsankarkailun, jossa virtsa karkaa, kun virtsarakko ei tyhjene kunnolla.
| Tyyppi | Miltä se tuntuu | Mistä se johtuu |
|---|---|---|
| Ponnistusvirtsankarkailu | Virtsaa lirahtaa, kun vatsaontelon paine kasvaa, esim. juostessa, yskiessä tai aivastaessa | Virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden tai virtsaputken sulkijamekanismin heikkous |
| Pakkovirtsankarkailu | Virtsaa karkaa usein suurempia määriä äkillisen ja voimakkaan virtsaamistarpeen yhteydessä | Rakkolihaksen tahaton supistelu |
| Sekamuotoinen virtsankarkailu | Oireissa on sekä ponnistus- että pakkovirtsankarkailua | Edellisten yhdistelmä |
Käypä hoito -suosituksen mukaan lantionpohjan lihasharjoittelu on ensisijainen ja usein riittävä hoito lievään ja keskivaikeaan ponnistusvirtsankarkailuun. Terveyskirjaston mukaan ohjattu lantionpohjan lihasharjoittelu on vaikuttava hoito kaikissa virtsankarkailun muodoissa.
Omilla valinnoilla voi myös vaikuttaa. Ummetus kannattaa hoitaa, koska se voi pahentaa virtsankarkailua. Jos sinulla on ylipainoa, painonpudotus voi vähentää karkailua huomattavasti.
Lantionpohjan lihasten harjoittelu: perusohje
Terveyskirjaston harjoitteluohjeen mukaan lihakset paikannetaan supistamalla niin kuin sulkisit peräaukon, virtsaputken ja emättimen ja vetäisit ne sisäänpäin. Pakarat, vatsa ja reidet pysyvät rentoina. Ohjeen mukaan oikean lihaksen voi tarkistaa asettamalla kaksi sormea emättimeen: supistus tuntuu puristuksena sormien ympärillä.
Kun lihakset löytyvät, ohje jakaa harjoittelun kolmeen osaan:
- Pitkä kevyt supistus. Pidä kevyt supistus 10–20 sekuntia, rentouta ja toista 10 kertaa. Sopii esimerkiksi istumasta noustessa tai kävellessä.
- Nopeat supistukset. Supista ja rentouta nopeasti ja voimakkaasti 10 kertaa. Tätä tarvitaan yskäisyssä, joten aloita supistus jo ennen yskäisyä.
- Voimakas supistus. Pidä voimakas supistus 5–10 sekuntia, rentoudu 10–20 sekuntia ja toista 5–10 kertaa. Tätä tarvitaan nostaessa.
Harjoittele 1–2 kertaa päivässä. Harjoitukset voi tehdä huomaamatta esimerkiksi istuessa, seistessä, portaissa tai bussissa. Tuloksia huomaa 1–3 kuukauden kuluessa, ja sen jälkeen harjoittelua jatketaan pysyvästi muutaman kerran viikossa.
Muista myös rentoutus supistusten välissä. Terveyskirjaston mukaan ohjattu harjoittelu johtaa parhaaseen tulokseen. Jos lihasten tunnistaminen ja harjoittaminen eivät onnistu, fysioterapeutti voi käyttää biopalauteavusteista ohjausta. Käypä hoidon lisätiedon mukaan fysioterapiassa painotetaan itsenäisen harjoittelun tärkeyttä, ja asiakkaalle luodaan yksilöllinen kotiharjoitteluohjelma.
Raskaus, synnytys ja lantionpohja
Lantionpohjan lihakset ja emätin venyvät raskausaikana ja ponnistettaessa. Käypä hoito -suosituksen mukaan lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana ja sen jälkeen ehkäisee raskauteen ja synnytykseen liittyviä virtsankarkailuoireita. Terveyskirjaston mukaan jo raskauden aikana kannattaa opetella lantionpohjan lihasten tunnistamis-, supistus- ja rentoutusharjoitteita.
Synnytyksen jälkeen harjoittelulla pyritään nopeuttamaan toipumista. Lantionpohjaa vahvistavan jumpan voi aloittaa niin pian kuin se ei enää aiheuta kipua. Synnytyssairaalassa opetettua voimistelua kannattaa jatkaa kotona.
Vatsalihasten erkauma
Vatsalihasten erkauma johtuu Terveyskirjaston mukaan suorien vatsalihasten välissä olevan lihaskalvon venymisestä kohdun kasvaessa. Raskauden aikana siihen ei liity oireita. Erkauma palautuu synnytyksen jälkeen ensimmäisten kuukausien aikana, mutta korjaantumista tapahtuu noin vuoden ajan.
Erkaumaan liitettyjä oireita ovat selkäkivut, selän väsyminen ja keskivartalon hallinnan hankaloituminen. Niitä hoidetaan lihaskuntoharjoittelulla, tarvittaessa fysioterapeutin ohjauksessa. Leikkausta tarvitaan harvoin. Keisarileikkauksen jälkeen jumpan voi aloittaa 4–5 viikon kuluttua.
Raskausaikana kehoa voi tukea myös raskausajan hieronnalla, joka voi auttaa alaselän ja lantion kipuihin. Jos lantion alueella on kipua, painon tunnetta tai toiminnallisia haasteita, pelkkä hieronta ei aina riitä, ja silloin suosittelemme lantionpohjan fysioterapiaa.
Milloin lääkäriin
Virtsankarkailun perustutkimukset, hoito ja seuranta voidaan Käypä hoito -suosituksen mukaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos:
- virtsankarkailu on jatkuvaa ja haittaa päivittäistä elämää tai aiheuttaa sosiaalista tai hygieenistä haittaa
- lantionpohjan harjoittelu aiheuttaa kipua lantionpohjassa
- 2 kuukauden harjoittelusta ei ole apua oireisiin
- oireet ovat vaikeita tai tavanomainen hoito ei auta riittävästi, jolloin voidaan tarvita erikoissairaanhoitoa
Terveyskirjaston mukaan satunnainen virtsankarkailu on tavallinen oire, eikä se vaadi toimenpiteitä.
Mitä lantionpohjan fysioterapian käynnillä tapahtuu MMClinicillä
Lantionpohjan fysioterapian tavoitteena on kuntouttaa ja ennaltaehkäistä lantionpohjan lihasten toimintahäiriöitä. Siitä voi olla apua, jos sinulla on virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn ongelmia, laskeumia, paineen tai pullotuksen tunnetta, lantionpohjan kiputiloja, ylijännitystä tai tunnottomuutta, seksuaalisia toimintahäiriöitä tai raskauden aikaisia tai synnytyksen jälkeisiä oireita.
Lantionpohjan fysioterapiaa meillä tekee fysioterapeutti Maiju Pesonen. Hän on käynyt äitiysfysioterapian ja naisten lantionpohjan fysioterapian täydennyskoulutuksia sekä psykofyysisen fysioterapian täydennyskoulutuksen.
Näin käynti etenee:
- Alkuhaastattelu. Selvitämme muun muassa, milloin oireet alkoivat ja kuinka kauan ne ovat kestäneet.
- Tutkiminen. Otamme huomioon koko kehon: hengityksen, ryhdin, liikkuvuuden ja kehon ja mielen yhteyden, jotka vaikuttavat lantionpohjan toimintakykyyn. Tutkiminen voi sisältää manuaalisesti tehtävän lantionpohjan sisätutkimuksen tai ultraäänitutkimuksen vatsanpeitteiden päältä. Tutkimusmenetelmät valitaan aina sinun omien toiveidesi ja tarpeidesi mukaan.
- Fysioterapia. Hoito voi koostua hengitys- ja liikeharjoitteista, lantionpohjan tunnistamisharjoituksista, tarvittaessa arpien ja triggerpisteiden manuaalisesta käsittelystä ja omahoidon ohjaamisesta.
Jos oireisiin liittyy pitkittynyttä stressiä, jännittyneisyyttä tai pitkään jatkunutta kipua, jolle ei löydy selkeää syytä, voi psykofyysinen fysioterapia tukea kehon ja mielen yhteyden huomioimista. Sitäkin tekee Maiju. Stressin ja kivun yhteyttä avaamme artikkelissa unesta, stressistä, immuniteetista ja kivusta.
| Käynti | Kesto | Hinta |
|---|---|---|
| Lantionpohjan fysioterapia, ensimmäinen käynti | 75 min | 85 € |
| Lantionpohjan fysioterapia, jatkokäynnit | 60 min | 75 € |
Fysioterapiaan voit tulla lähetteellä tai ilman. Varaa aika ajanvarauksesta tai soita Maijulle numeroon 050 599 0800. Ajanvarauksissa ja peruutuksissa ole yhteydessä suoraan tekijään. Muut palvelut ja tekijät löydät hinnastosta ja artikkelista osteopaatti, naprapaatti vai fysioterapeutti.
Usein kysyttyä
Miten löydän lantionpohjan lihakset?
Supista kuin sulkisit peräaukon, virtsaputken ja emättimen ja vetäisit ne sisäänpäin, ja pidä pakarat, vatsa ja reidet rentoina. Jos lihasten löytäminen ei onnistu, fysioterapeutti voi ohjata harjoittelua.
Kuinka nopeasti lantionpohjan harjoittelu auttaa?
Terveyskirjaston ohjeen mukaan tuloksia huomaa 1–3 kuukauden kuluessa. Harjoittelua jatketaan sen jälkeen pysyvästi muutaman kerran viikossa.
Auttaako harjoittelu virtsankarkailuun?
Lantionpohjan lihasharjoittelu on ensisijainen ja usein riittävä hoito lievään ja keskivaikeaan ponnistusvirtsankarkailuun. Ohjattu harjoittelu on Terveyskirjaston mukaan vaikuttava hoito kaikissa virtsankarkailun muodoissa.
Onko lantionpohjan sisätutkimus pakollinen?
Ei ole. Tutkiminen voi sisältää sisätutkimuksen tai ultraäänitutkimuksen vatsanpeitteiden päältä, ja menetelmät valitaan aina asiakkaan omien toiveiden ja tarpeiden mukaan.
Milloin synnytyksen jälkeen voi aloittaa lantionpohjan harjoittelun?
Lantionpohjaa vahvistavan jumpan voi aloittaa niin pian kuin se ei enää aiheuta kipua. Keisarileikkauksen jälkeen vatsalihasjumpan voi aloittaa 4–5 viikon kuluttua.
Lähteet
- Tarnanen K, Mikkola T, Ala-Nissilä S, Raudasoja A. 2026. Virtsankarkailu naisilla. Käypä hoito -suositus, potilasversio. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/khp00063 (luettu 20.11.2026)
- Törnävä M. 2026. Fysioterapia virtsankarkailun hoidossa. Käypä hoito -suosituksen lisätieto. https://www.kaypahoito.fi/nix00665 (luettu 20.11.2026)
- Tiitinen A. 2025. Lantionpohjan toimintahäiriöt. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01122 (luettu 20.11.2026)
- Tiitinen A. 2024. Virtsankarkailu naisella. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00182 (luettu 20.11.2026)
- Alenius H. 2024. Virtsankarkailu, harjoitteluohje. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01184 (luettu 20.11.2026)
- Tiitinen A. 2023. Häpyliitoksen kivut (symfyysikivut), muut lantiokivut ja vatsalihasten erkauma raskauden aikana. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00274 (luettu 20.11.2026)
- Tiitinen A. 2024. Elimistön palautuminen raskaudesta ja synnytyksestä. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01392 (luettu 20.11.2026)
Artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos oireesi ovat voimakkaita, pahenevat tai pitkittyvät, hakeudu lääkäriin.



